TYÖ2030 | Työterveyslaitos

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?

Jaa

Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossain vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä.

Suurin osa korona-ajan etätyötä koskevista tutkimuksista on keskittynyt palkansaajiin, eikä työnantajien suhtautumisesta etätyöhön ole paljonkaan tutkimustietoa. MEADOW-tutkimus tuottaa uutta tietoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Moni työnantaja pohtii parhaillaan, missä määrin etätyötä on perusteltua tehdä myös koronapandemian jälkeen ja miten etätyöstä tulisi jatkossa päättää. Tutkimuksen mukaan enemmistö työnantajista olisi valmiita antamaan enemmän päätäntävaltaa jatkossa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Tutkimusraportti tarjoaa tietoa etätyön laajuudesta, työnantajien etätyöhön liittyvistä käsityksistä ja siitä, miten etätyötä voisi jatkossa tehdä. Raportti on ensimmäinen osa useamman raportin sarjaa suomalaisen työelämän muutoksesta, joka tullaan julkaisemaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Organisaation toimialan ja koon suhteen eroja

Tutkimus selvitti vähintään 10 henkeä työllistäviltä organisaatioilta ”kuinka suuri osuus henkilöstöstä tekee arviosi mukaan etätyötä tällä hetkellä vähintään viikoittain?”. Organisaatioista hieman vajaa kolmannes (31 %) ilmoitti, ettei etätyötä tehdä lainkaan, reilu kolmannes (37 %), että etätyötä tekee viikoittain alle kolmannes henkilöstöstä ja noin kolmannes (33 %), että etätyötä tekee vähintään kolmannes henkilöstöstä.

Etätyön tekeminen jakaa voimakkaasti organisaatioita. Suurissa organisaatioissa etätyötä on tehty hieman enemmän kuin pienemmissä organisaatioissa. Alle 50 henkeä työllistävissä organisaatioissa 39 prosenttia ilmoittaa, ettei kukaan ole tehnyt etätyötä, kun taas keskisuurista, eli 50–249 henkilöä työllistävistä, näin ilmoittaa noin joka kymmenes (11 %) ja suurista eli yli 250 henkilön organisaatioista vain muutama prosentti (3 %). Pienten organisaatioiden joukossa on runsaasti rakentamisen, tukku- tai vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liikenteen ja viestinnän organisaatioita, joissa etätyön tekeminen on muita toimialoja vähäisempää. Etätyötä on tehty erityisesti niillä toimialoilla, joissa se työn luonteen vuoksi on mahdollista kuten ohjelmistoalalla, valtiolla sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla.

Etätyöhön siirryttiin vauhdilla – luottamuksen kulttuuri taustalla

Siirtymä etätyöhön tapahtui Suomessa kansainvälisesti verrattuna nopeasti. Nopeaa muutosta selittävät monien suomalaisorganisaatioiden jo aiempi kokemus etätyöstä, organisaatioiden ja niiden henkilöstön hyvät digitaaliset valmiudet sekä luottamukseen pohjautuva organisaatiokulttuuri. Lisäksi suomalaiset noudattivat tunnollisesti kansallista etätyösuositusta.

MEADOW-tutkimuksen mukaan etätyötä on hyödynnetty sitä enemmän, mitä suurempi osuus henkilöstöstä käyttää vastaajan mukaan työssään tietokonetta, tablettia, älypuhelinta tai muuta päätelaitetta päivittäisten työtehtäviensä hoitamiseen. Korona-ajan etätyön laajuus on ollut myös selvässä yhteydessä organisaation yleiseen digitaaliseen kehittyneisyyteen. Korona-aika muutti etätyöhön liittyviä ajattelutapoja myönteisemmiksi, kun töiden huomattiin sujuvan ja etätyötä tekevien toimivan luottamuksen arvoisesti.

Työnteon tavat sovitaan tiimeissä

Monessa organisaatiossa mietitään jälleen, missä työtä tulisi jatkossa tehdä ja kuka päättää työnteon käytännöistä. Päähavainto MEADOW-tutkimuksessa on, että mitä enemmän etätyötä on tehty korona-aikana, sitä enemmän organisaatiossa ollaan valmiita sallimaan etätyötä myös jatkossa. Tulokset kertovat myös siitä, että etätyöstä päättäminen tulee lähemmäs työntekijöitä niissä tehtävissä, joissa se työn luonteen puolesta on mahdollista. Suhtautumisessa etätyöstä päättämiseen on kuitenkin eroja niin organisaation koon, toimialojen kuin digitaalisen kehittyneisyyden mukaan. Pienimmät eli alle 50 henkilöä työllistävät organisaatiot harkitsevat isompia organisaatioita useammin sallivansa etätyön jatkossa ainoastaan satunnaisesti. Pienet organisaatiot ovat usein isompia riippuvaisempia tietyistä avainhenkilöistään ja näiden paikallaolosta ja tästä syystä pidättyväisempiä suhteessaan etätyöhön.

Työnantajat tyytyväisiä etätyökokeiluun

Tulokset tarjoavat kiinnostavan näkymän siihen, missä vähintään 10 hengen kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa työtä jatkossa tehdään. Tulosten mukaan työnantajat ovat olleet keskimäärin tyytyväisiä etätyökokeiluun, sillä suurin osa etätyötä koronapandemian aikaan käyttäneistä on valmis sallimaan sen myös jatkossa ja siirtämään päätäntävaltaa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Valmius delegoida päätöksentekoa kertoo kasvaneesta luottamuksesta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Se kertoo myös siitä, että etätyöhön siirtyminen on suomalaisessa työelämässä toteutunut onnistuneesti. Etätyö ei ole heikentänyt johdon ja henkilöstön välistä luottamuspääomaa, vaan on ennemmin vahvistanut sitä.

Tulosten perusteella yksi koronapandemian merkittävin seuraus näkyy työnantajien suhtautumisessa etätyön sopimisen tapoihin. Etätyöstä sovittiin aiemmin tyypillisesti organisaatiotasolla ja se oli mahdollista vain rajallisesti. Tällä hetkellä yhä useammat työnantajat olisivat valmiita siirtämään päätöksenteon tiimeille tai työntekijöille.

Lisätietoja MEADOW-tutkimuksesta

Tutustu tutkimukseen

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

MEADOW-tutkimus lyhyesti

TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. Huhtikuussa julkaistussa raportissa on aineistoa koottu työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Loppusyksystä 2021 työnantajille suunnattu MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.Kysely selvitti monien muiden teemojensa ohessa sitä, kuinka paljon yrityksissä ja julkisyhteisöissä tehtiin etätyötä kyselyhetkellä sekä minkälaisia ajatuksia näillä oli etätyön jatkosta koronapandemian jälkeen. Kysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana lokakuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvissa organisaatioissa, jotka työllistivät vähintään 10 henkilöä. Aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34). Vastanneista kolme neljästä oli yrityksiä ja neljäsosa julkisyhteisöjä. Työnantajakyselyn tuottamaa kuvaa työelämän muutoksista täydennetään samoihin työnantajayksiköihin keväällä 2022 suunnatulla työntekijäkyselyllä, jonka ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa ensi syksynä.

TYÖ2030-ohjelma uudistaa toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja eri tahojen asiantuntijoiden kanssa. Toimintatapoja ja malleja kehittämällä vaikutetaan hyvinvointiin, työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäkuvaan maailmalla. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati

Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.

Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye