Vapaaehtoistyöllä suuri merkitys roskaantumisen seurannassa
Patterilahden roskaisuusseuranta on osa laajaa valtakunnallista rantaroskien seurantatyötä. Tällä hetkellä roskia seurataan Suomessa kolmesti vuodessa 14 erityyppisellä merenrannalla. Seurannassa lasketaan ja luokitellaan tutkimusalueen kaikki 2,5 cm:n kokoiset ja sitä isommat roskat. SYKE vastaa valtakunnallisesta rantaroskaseurannasta, jota Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttaa kansalaisverkostojen avulla.
”Kansalaisten aktiivisuudella on suuri merkitys roskaantumisen lähteitä, määrää ja roskatyyppejä koskevassa seuranta- ja tutkimustyössä. Suomen rannikko on pitkä, minkä takia asukkaita tarvitaan sekä seurantatyössä että rantojen siivoamisessa. Rotarien seuranta tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, minkä tyyppistä roskaa merivirrat kuljettavat lähellä isoa kaupunkia ja saada tarkempi käsitys roskaantumisen lähteistä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa ympäristön roskaantumisen kokonaistilanteesta, tai erilaisten ihmistoimintojen tuottaman meriroskan määristä toimialoittain”, erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Rotarit sitoutuvat Patterilahdella kolmen vuoden seurantaan. Mukana on kolme klubia ja noin 20 rotaria, jotka vuorottelevat seurannassa. Seurantaa tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä.
”Rotareilla on hankkeessa myös viestinnällinen tavoite. Koska Rotary on kansainvälinen liike, meillä on paljon yhteyksiä muihin maihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallina Suomenlinnan projekti on erinomainen esimerkki siitä, mitä vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaan. Suomenlinnassa vierailee joka vuosi kauttamme suuri joukko kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Heidän kauttaan levitämme projektista tietoa eri puolille maailmaa”, Itämeri-komitean jäsen Liisa Stjernberg Etelä-Suomen Rotarypiiristä sanoo.
Suomenlinnassa vapaaehtoiset osallistuvat sekä roskien seurantaan että siivoamiseen
Suomenlinnan Susisaaren Patterilahdesta on löydetty muun muassa muovipellettejä, panoslankoja ja polymeerikuitua, jota oli käytetty 2010-luvun alkupuolella Länsimetron tunneleiden pintaan suihkutetun ruiskubetonin tukimateriaalina. Kuitua löytyy edelleen, vaikka rantaa on säännöllisesti siivottu usean vuoden ajan. Tyypillisesti rannalta löytyy myös tupakantumppeja, lasinsirpaleita ja muovia.
”Havaintojemme mukaan merivirrat kuljettavat etenkin Suomenlinnan saarten länsipoukamiin mantereenpuoleisten lumenkaatopaikkojen jätteitä, rakentamisen jätteitä sekä muuta veneilystä ja rantojen virkistyskäytöstä syntynyttä roskaa”, maisema-asiantuntija Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta sanoo.
Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Hoitokunta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua maailmanperintökohteen säilyttämiseen. Erilaisia tapoja ovat muun muassa ranta-alueiden siivoamistalkoot ja puistokummitoiminta.
Roskaantuminen on laaja ongelma
Meriroskalla on paljon mahdollisia lähteitä, koska roskaa syntyy materiaalien tuotannossa, kuljetuksessa, käytössä ja hävityksessä sekä maalla että merellä. Tietyn toimialan tuottaman meriroskan määrää on vaikea arvioida, koska yksittäisten roskakappaleiden lähteen, reitin ja maantieteellisen alkuperän selvittäminen on usein hyvin vaikeaa.
Suikkasen mukaan Suomenlinnan hoitokunnan havainnot tukevat näkemystä, että isojen kaupunkien läheisyydessä rantojen roskaantuminen poikkeaa muiden rantojen roskaantumisesta.
”Helsingin läheisyydessä roskaantumista aiheuttaa rantojen virkistyskäytön lisäksi vene- ja laivaliikenne ja rakentaminen, koska rantojen läheisyydessä sijaitsee useita suuria rantarakennus- ja meritäyttötyömaita. Merellä roskaantumista aiheuttaa kalastus. Muilla seurantarannoilla suurin roskaantumisen syy on rantojen virkistyskäyttö”, Suikkanen sanoo.
Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia Suomen rantaroskista on muovia, ja kaupunkirannoilla jopa 70 prosenttia on tupakantumppeja. Muita yleisiä roskatyyppejä ovat ruokapakkaukset, vaahtomuovi, pullonkorkit ja kannet, muovikassit ja -köydet sekä tunnistamaton muoviroska.
”Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Tietoa tarvitaan, jotta voimme tehokkaammin tunnistaa keinoja roskaantumisen hillitsemiseksi. Rantaroskaseurannan tuloksia käytetään muun muassa meriympäristön tilaa koskeviin arvioihin, roskaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä roskien lähteiden selvittämiseen”, Suikkanen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1660, sanna.suikkanen@syke.fi
Liisa Stjernberg, Suomen Rotary ry, puh. 050 525 8475, stjernberg.liisa@gmail.com
Maisema-asiantuntija Iina Johansson, Suomenlinnan hoitokunta, puh. 029 533 8322, iina.johansson@suomenlinna.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme