Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat yksinkertaistaisi työssäkäynnin verovähennykset: Työmatkakulut osaksi tulonhankkimisvähennystä – vähennysten tuplaleikkuri historiaan

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää yksinkertaistavaa ja oikeudenmukaista korjausta työssäkäyvien kansalaisten verovähennyksiin. Tässä mallissa työmatkakulut yhdistettäisiin osaksi yleistä tulonhankkimisvähennystä.

Samalla luovuttaisiin kokonaan työmatkakulujen erillisestä 750 euron omavastuusta, joka sulautuisi jatkossa osaksi tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaa.

- Työmatkakulujen ja muiden tulonhankinnan menojen nykyinen eriytetty vähennysjärjestelmä on mutkikas, epäoikeudenmukainen ja synnyttää perusteettomasti väliinputoajia, Lehtinen arvioi. 

- Etä- ja hybridityön yleistyminen on entisestään korostanut nykyisen vähennysjärjestelmän rakenteellisia ongelmia.

Lehtisen mielestä kyse on myös työssäkäyvien kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta verotuksessa. Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.

- On aika yksinkertaistaa järjestelmää saattamalla kaikki työssäkäynnistä aiheutuvat kustannukset lähtökohtaisesti samalle viivalle verotuksessa.

Erillisestä työmatkavähennyksestä voidaan luopua kokonaan, mikäli työmatkakulut huomioidaan muiden tulonhankinnasta aiheutuvien menojen rinnalla, kun yleistä tulonhankkimisvähennystä lasketaan. Pelkästään vähäisten työmatkakulujen perusteella ei siis saisi jatkossakaan vähennystä, mikäli niiden määrä alittaa tulonhankkimisvähennyksen kaikille menevän vakio-osan. Muutos lainsäädäntöön olisi yksinkertainen, sillä vähennysperusteisiin ei tarvitsisi välttämättä tehdä tämän takia muita muutoksia.

- Vähennystä haettaisiin esitetäytettyä veroilmoitusta korjattaessa aivan samalla tavalla kuin nykyisinkin.

Työmatkavähennyksen sulauttaminen tulonhankkimisvähennykseen ratkaisisi positiivisella tavalla nykyisistä rinnakkaisista tulonhankinnan vähennyksistä aiheutuvan moninkertaisen leikkurin. Suuri osa työssäkäyvien matkakustannuksista jää nyt kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja 750 euron omavastuun takia. Samalla erikseen myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen 750 euron vakio-osa nielee suuren osan työssäkäynnin muista kustannuksista, kuten etätyöläisen työhuonevähennyksestä.

Työmatkakulujen omavastuun ja tulonhankkimiskulujen vakio-osan seurauksena on tuplaleikkuri, joka nielee helposti kaikki työssäkäynnin kustannukset verotuksessa. Etätyön yleistyminen on entisestään korostanut sekä nykyisen työmatkavähennyksen että tulonhankkimisvähennyksen puutteita ja synnyttänyt uusia väliinputoajaryhmiä.

- Puolet ajasta etätöissä työskentelevän työmatkakulut hupenevat helposti työmatkavähennyksen omavastuuseen. Samalla leikattu työhuonevähennys voi upota tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaan, havainnollistaa Lehtinen.

- Kansa on siirtymässä laajasti hybridityöhön, mutta vähennysjärjestelmä on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Tulonhankkimisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen kaipaa ensi vaalikaudella myös laajempaa peruskorjausta. Veronmaksajien nyt esittämä yksinkertaistus vähennysjärjestelmään on tarkoitettu tämän laajemman korjauksen perustaksi.

Etätyön kaavamaista työhuonevähennystä on syytä jatkossa kehittää ja korottaa. Tämä voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Työmatkakulujen osalta on puolestaan mietittävä muun muassa kulujen laissa säädettyä enimmäismäärää, jota vuonna 2022 korotetaan määräaikaisesti 7000 eurosta 8400 euroon.

Osa tarvittavista muutoksista voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta korjaamalla, osaan tarvitaan muutoksia myös lainsäädännössä. Olennaista on, että vähennyksistä tulevaisuudessa muodostuu nykyistä toimivampi, tasapuolisempi ja loogisempi kokonaisuus.

- Työelämä uudistuu ja monimuotoistuu, joten tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähennysten on muututtava ajan mukana.

- Viimeistään seuraavan hallituksen on korjattava tulonhankinnasta aiheutuvien kulujen vähennykset oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi nykymaailmassa, katsoo Lehtinen.

Esimerkkejä työssäkäyvien verovähennyksistä osoitteessa veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Lehtinen kehysriihestä: Onnistunut veropaketti vauhdittaa kasvua ja korjaa verotuksen pahimpia vinoumia23.4.2025 23:11:25 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa. Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ans

Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk

Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk

Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr

Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote

Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye