
Reilut palkankorotukset kunta-alalle ja hyvinvointialueille

Sopijaosapuolina ovat Ammattiliitto Jytyn ja JHL:n muodostama Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sovittelulautakunnan 10.5.2022 antamaan sovintoesitykseen pohjautuva ratkaisu sisältää kaikki kunta-alan virka- ja työehtosopimukset (mm. KVTES, TS ja SOTE-sopimus) ja työrauhan piiriin tulee sen myötä noin 300 000 palkansaajaa.
– Ammattiliitto Jytyn tavoitteena olivat reilut palkankorotukset ja palkkaohjelma, joka huomioi kaikki kunta-alan ammattilaiset, erityisesti matalapalkka-alat. Sopimuksessa nämä keskeiset tavoitteet täyttyivät, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.
Ensimmäinen palkankorotus maksuun taannehtivasti
Sopimuskauden ensimmäinen palkankorotusajankohta oli jo 1.6.2022, joten 46 euron, kuitenkin vähintään 2 %:n yleiskorotus tulee maksuun taannehtivasti kaikille kunta-alan työntekijöille. Pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän.
– Se, että ensimmäinen yleiskorotus tulee maksuun välittömästi, on hintojen koko ajan noustessa erittäin hyvä asia. Tärkeää on myös se, että pienimmät palkat korottuvat suhteessa suuria enemmän, Jytyn puheenjohtaja toteaa.
Lisäksi keskitettynä järjestelyeränä toteutettava palkankorotus on 0,53 % 1.10.2022 alkaen.
Vuosina 2023 ja 2024 yleiskorotus on 1,5 % ja paikallisesti sovittava järjestelyerä 0,4 %. Korotukset ovat kuitenkin kustannusvaikutukseltaan vähintään ns. vientialojen sopimusten suuruiset.
Kehittämisohjelma nostaa palkkoja 5,1 % normaalien sopimuskorotusten lisäksi
Ratkaisu sisältää viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman vuosille 2023–2027. Sen tuomat palkankorotukset tulevat normaalien sopimuskorotusten päälle. Kehittämisohjelmalla korjataan palkkausepäkohtia ja turvataan henkilöstön saatavuutta.
– Ratkaisuun sisältyy palkkojen kehittämisohjelma, mikä auttaa kuromaan umpeen kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Se on merkittävä ja positiivinen asia. Palkat nousevat viiden vuoden aikana 5,1 % normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Myös tänä vuonna palkankorotukset ylittävät yleisen linjan, Jonna Voima kertoo.
Ratkaisu löytyi neuvottelemalla
– Sopimusneuvottelut olivat erittäin vaikeat kunta-alaa repivän työriidan takia. Se, että ratkaisu löytyi neuvottelemalla, antaa luottoa kunta-alan ja tulevien hyvinvointialueiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle, Jonna Voima sanoo.
Kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on jatkossakin yksi pääneuvotteluryhmä ja pääsopimus, jolla sovitaan mm. neuvottelumenettelyistä.
Uusille hyvinvointialueille neuvotellaan 1.1.2023 lukien uusi sopimus, HYVTES, jolla sovitaan hyvinvointialueiden yleisistä määräyksistä.
Erikseen sovittiin, että JAU:n ja JUKO:n talven ja kevään aikana toteuttamat lakot eivät aiheuta loma- tai lomarahamenetyksiä lakkoihin osallistuneille työntekijöille.
Perhevapaauudistus lisää toisen vanhemman palkallisen vapaan pituutta
Sopimuksen uusia perhevapaamääräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Palkallinen raskausvapaa on 40 ensimmäistä arkipäivää. Jatkossa molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä palkallinen vanhempainvapaa, joka on 32 ensimmäistä arkipäivää. Tällöin siis toisen vanhemman palkallinen vapaa pitenee aikaisemmasta synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan säilyessä entisen pituisena.
Parannuksia tulee myös mm. jaksotyön osa-aikaisille työntekijöille, tilapäiseen hoitovapaaseen ja kilometrikorvauksen kilometrimäärään. Lisäksi perhepäivähoitajat siirtyvät kuukausipalkkaan 1.10.2022 lukien.
– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että pystyimme vaikeassa tilanteessa löytämään yhteisesti ratkaisun neuvotteluteitse. Järjestelmä toimii, kun sen halutaan toimivan ja osapuolilta löytyy halua ja kykyä neuvotella, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima summaa.
Lisätietoja:
Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattiliitto Jyty ry
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL liittyy Ammattiliitto Jytyyn15.1.2025 15:59:24 EET | Tiedote
SPALin liittyminen Jytyyn vahvistaa pelastusalan ammattilaisten edunvalvontaa ja lujittaa Jytyn neuvotteluasemaa hyvinvointialueilla.
Jytyn mielestä laki suojelutyöstä ei ole tarpeen – kertoo 5 syytä miksi2.1.2025 11:52:10 EET | Tiedote
Ammattiliitto Jyty tyrmää hallituksen lakiesityksen suojelutyöstä. Jyty pitää esitystä jälleen yhtenä työnantajien tarpeiden pohjalta tehtynä toimena, jonka tarkoituksena on rajata työtaisteluja.
Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistukseen20.12.2024 09:23:06 EET | Tiedote
KVTESiin tulee uusi tasopalkkajärjestelmä, joka tuo kannustavuutta kunta-alan työntekijöiden palkkaukseen.
Vientimalli romuttaa palkkatasa-arvon eteen tehdyn työn – ”Eduskunnan päätös vie tätä maata taaksepäin”17.12.2024 15:10:52 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi tiistaina vientimallilain. Ammattiliitto Jyty on päätökseen erittäin pettynyt. Vientimalli vaikeuttaa Jytyn näkemyksen mukaan huomattavasti palkkatasa-arvon saavuttamista.
Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?3.12.2024 14:12:56 EET | Tiedote
Hallituksen esitys ns. vientimallista on tänään ja huomenna 3.–4. joulukuuta eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Työntekijäjärjestöt, erityisesti naisvaltaisten alojen liitot, vastustavat mallia kiivaasti. Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima perustelee, mihin liittojen kriittinen näkemys perustuu.