Maanmittauslaitos

Metsävaratiedot jopa yksittäisten puiden tarkkuudella uusilla menetelmillä

Jaa
Metsäkantaan on laskettu jo yli 100 miljoonan puun tiedot Suomen metsistä. Yksinpuintulkinta mahdollistaa tarkemman metsävaratiedon kuin perinteiset hila- ja kuviopohjaiset menetelmät. Kun puut tunnetaan tarkemmin, voidaan metsään jättää elinvoimaisimmat, hiiltä parhaiten sitovat puut ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat biodiversiteettiä nykyistä paremmin.
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

UNITE-osaamiskeskuksessa on kehitetty menetelmiä, joilla saadaan tietoa yksittäisten puiden tasolla. Metsäkannan karttanäkymästä voi tarkastella kaikkia yksittäisiä puita lajiteltuna pituuksittain ja puulajeittain. Tiedot lasketaan Maanmittauslaitoksen avoimen laserkeilausdatan perusteella. Kartta visualisoi selkeästi puuston alueellista jakautumista ja siten tarjoaa myös tietoa hakkuumahdollisuuksista.

Yksinpuintulkinta mahdollistaa tarkemman metsävaratiedon

–Metsäkanta on kehitetty helpottamaan metsien visualisointia ja tilastotietojen tarkastelua. Metsäkannan karttanäkymä ja kattavat tilastotiedot helpottavat metsän taloudellisen arvon ja hoidon tarpeen kartoittamista. Metsäkanta laskee tilastotiedot jopa tuhansien hehtaarien alueelta vain muutamassa sekunnissa, kertoo tietoteknisestä toteutuksesta vastannut apulaistutkija Matti Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Yksinpuintulkinta mahdollistaa myös paremman hakkuusuunnittelun. Sen avulla voidaan kaataa juuri sitä mitä tarvitaan ja elinvoimaisimmat puut säästetään hakkuilta.

– Kun puut tunnetaan tarkemmin, voidaan metsään jättää elinvoimaisimmat, hiiltä parhaiten sitovat puut ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat biodiversiteettiä nykyistä paremmin. Näin voidaan parantaa metsien hiilinielukapasiteettia jopa 10 prosentilla, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

– Nykyinen kansallinen laserkeilausaineisto ei ehkä vielä riitä tähän optimointiin, mutta laserkeilausaineistot tihentyvät koko ajan ja sitä kautta saadaan enemmän ja enemmän laatutietoa, Hyyppä jatkaa

Tavoitteena tiedon hyödynnettävyys

Jotta tutkimustieto päätyy käytännön hyödyksi, on kehitetyt työkalut saatava integroitua olemassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmien tarjoaman tiedon on oltava siinä muodossa, että erikäyttäjät voivat tehdä sen pohjalta päätöksiä.

– Metsänhoidon suunnittelijalla voi olla enemmän aikaa ja halua tehdä järjestelmässä valintoja siitä, mitä laskennassa huomioi, ja metsäkoneenkuljettaja taas tarvitsee tiedon mahdollisimman selkeässä ja yksinkertaisessa muodossa. sanoo johtava asiantuntija Heli Honkanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Metsänhoidon moninaisten tavoitteiden toteutuminen on myös haaste järjestelmille, ja suunnitelmia tehdessä järjestelmän on pystyttävä tuottamaan tietoa eri tavoitteet huomioivaan päätöksentekoon yhtäaikaisesti: ei voi optimoida ensin euroja, ja sitten vaikkapa hiilitasetta.

Metsäkanta-järjestelmä on tehty kokeilukäyttöön, ja sen tarkoitus on esitellä yksinpuintulkinnan mahdollisuuksia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada nyt kehitetyt yksinpuinlaskennan menetelmät osaksi metsätietojärjestelmiä palvelemaan tiedon tuotantoa. Laatutietoja lisätään koko ajan. Yksinpuintulkinta vaatii yksipuin tuotettua referenssitietoa. Kehitämme koko ajan automaattisia referenssimittausjärjestelmiä, jotka tuottavat mahdollisimman tarkasti laatutietoa puustosta. Yksinkertaisimmillaan laatutieto on tietoa puulajista ja runkokäyrästä, vaikeimmillaan se on lisätietoa puun tiheydestä, oksaisuudesta ja elinvoimaisuudesta.

– Metsäkanta-järjestelmään liitetään myös automaattisen virtuaalimetsän tuottamismahdollisuus. Sitä voi käyttää mm. metsille tehtävien toimenpiteiden visualisointiin. Pyrimme tekemään virtuaalimetsästä niin hyvän, että sen avulla tunnistaa oikean kohteen maastossa, kertoo Juho-Pekka Virtanen, tutkija Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja tekninen asiantuntija Forum Viriumilla.

Metsäkanta-järjestelmää testaamaan haetaan metsätietojärjestelmien parissa työskenteleviä, jotka haluavat antaa palautetta sen toimivuudesta kehitystyötä varten. Jos haluat kokeilla järjestelmää, ota yhteyttä sen ylläpitäjään matti.hyyppa@maanmittauslaitos.fi

Yhteyshenkilöt

Osastonjohtaja Juha Hyyppä, juha.hyyppa@nls.fi
Apulaistutkija Matti Hyyppä, matti.hyyppa@maanmittauslaitos.fi
Tutkija Juho-Pekka Virtanen, juho.virtanen@maanmittauslaitos.fi
Johtava asiantuntija Heli Honkanen, 040 661 6004, heli.honkanen@nls.fi

Kuvat

Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos
Lataa
Metsäkannan karttanäkymä. Eri puulajit kuvattuna eri värein. Mitä pidempi puu on sitä tummempi ja suurempi yksittäinen väritetty ympyrä.
Metsäkannan karttanäkymä. Eri puulajit kuvattuna eri värein. Mitä pidempi puu on sitä tummempi ja suurempi yksittäinen väritetty ympyrä.
Lataa
Käyttäjän valitsemalle alueelle haetut tilastotiedot lajiteltuna puulajeittain.
Käyttäjän valitsemalle alueelle haetut tilastotiedot lajiteltuna puulajeittain.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Tahallinen häirintä itärajalla piinaa lentoliikennettä ja yhteiskunnalle miljoonien arvoista aineistonkeruuta, nyt Maanmittauslaitoksen tutkijat testaavat ratkaisuja ongelmaan15.4.2025 07:56:54 EEST | Tiedote

Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla. Ratkaisuja tullaan testaamaan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.

Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää19.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye