TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitaalinen kehittyneisyys vaikuttaa eniten yritysten innovaatioaktiivisuuteen
Tiedote 20.6.2022
Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää yritysten innovaatioaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, sillä osa yrityksistä tuottaa innovaatioita muita aktiivisemmin. Tutkimuksen mukaan innovaatioaktiivisuuteen vaikuttavat ennen kaikkea yrityksen digitaalinen kehittyneisyys, henkilöstön osallistuminen, verkostoituminen ja kansainvälisyys.
Digitalisaatio on tärkein liiketoiminnan vauhdittaja
Tulosten mukaan suurin vaikutus yritysten innovaatioaktiivisuuteen on digitaalisella kehittyneisyydellä. Itsensä digitalisaatiokehityksen ”suunnannäyttäjiksi” mieltävistä yrityksistä puolet (50 %) on tuottanut markkinoille kokonaan uusia tuotteita tai palveluita, ja lähes kolmannes (32 %) on kehittänyt yritykselle itselleen uusia tai paranneltuja tuotteita tai palveluita.
Digitalisaatio on siis tällä hetkellä jopa tärkein yritysten liiketoimintaan vaikuttava muutosvoima. Tutkimuksen mukaan digitalisaation ”suunnannäyttäjät” eroavat muista yrityksistä erityisesti siinä, kuinka kokonaisvaltaisesti digitalisaatio näkyy yrityksen erilaisissa toiminnoissa, kuinka laajasti yritys hyödyntää data-analytiikkaa erilaisiin tarkoituksiin ja kuinka suuri osa henkilöstöstä käyttää työssään digivälineitä.
– Digiosaamiseen panostaminen kannattaa. Yritysten digiosaamisen merkitys korostuu jatkossa entisestään, kun tarvitaan innovaatioita, joilla edistetään talouden vihreää siirtymistä, toteavat tutkimuksen tekijät Kirsikka Selander ja Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
Monipuoliset verkostot ja henkilöstön osallistuminen lisäävät innovaatioaktiivisuutta
Digitalisaation lisäksi yrityksen innovaatioaktiivisuuteen vaikuttavat myös verkostojen monipuolisuus ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan innovaatioaktiivisuudella on selvä yhteys yhteistyöverkostojen hyödyntämiseen, sillä aktiivisuus uusien tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen kasvaa johdonmukaisesti yhteistyökumppaneiden määrän lisääntymisen myötä.
Yhteistyökumppaneiden lisäksi myös henkilöstön osallistumisella on merkittävä vaikutus yritysten innovaatioaktiivisuuteen. Yrityksistä, joissa vähintään 30 prosenttia henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen, reilu kolmannes (35 %) kertoo tuottaneensa markkinoille kokonaan uuden tuotteen tai palvelun.
Kansainväliset yritykset muita aktiivisempia
Vientiyritykset eroavat innovaatioaktiivisuudessaan kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä. Mitä suurempi osuus yrityksen liikevaihdosta koostuu ulkomaan myynnistä, sitä epätodennäköisempää on, että yritys on tuottanut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Yrityksen koolla tai toimialalla ei merkittävää vaikutusta
Suurilla yrityksillä on muita suurempi innovaatioaktiivisuus, mutta tulosten mukaan yrityksen koko ei ole tilastollisesti merkittävässä yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun tarkastelussa huomioidaan muut vaikuttavat tekijät. Suurten yritysten muita suurempi innovaatioaktiivisuus selittynee muun muassa laajemmalla verkostoitumisella ja digitaalisella kehittyneisyydellä.
Myös suurin osa toimialojen välisistä eroista häviää, kun tarkastelussa huomioidaan muut tekijät. Tutkimuksen mukaan tietyillä toimialoilla, kuten IT- ja ohjelmistoalalla, esiintyy kuitenkin paljon innovaatioaktiivisia yrityksiä – vaikka aktiivisuus ei selitykään pelkällä toimialalla.
Tulosten perusteella yritysten innovaatioaktiivisuuden avaintekijöiksi nousivat digitaalinen kehittyneisyys, henkilöstön laaja osallistuminen ja yhteistyöverkostojen monipuolisuus.
*Lataa MEADOW-tutkimusraportti yritysten innovaatioaktiivisuudesta kokonaisuudessaan https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-036-2
Lisätietoja
- Kirsikka Selander, Erikoistutkija, Työterveyslaitos, kirsikka.selander@ttl.fi tai p. +358304743065
- Tuomo Alasoini, Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini@ttl.fi tai p. +358304742577
MEADOW-tutkimus lyhyesti
TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. Huhtikuussa julkaistussa raportissa on aineistoa koottu työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Loppusyksystä 2021 työnantajille suunnattu MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.Kysely selvitti monien muiden teemojensa ohessa sitä, kuinka paljon yrityksissä ja julkisyhteisöissä tehtiin etätyötä kyselyhetkellä sekä minkälaisia ajatuksia näillä oli etätyön jatkosta koronapandemian jälkeen. Kysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana lokakuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvissa organisaatioissa, jotka työllistivät vähintään 10 henkilöä. Aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34). Vastanneista kolme neljästä oli yrityksiä ja neljäsosa julkisyhteisöjä. Työnantajakyselyn tuottamaa kuvaa työelämän muutoksista täydennetään samoihin työnantajayksiköihin keväällä 2022 suunnatulla työntekijäkyselyllä, jonka ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa ensi syksynä.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme