Uusi tutkimus selvittää häirinnän vaikutuksia journalistien työhön

Tampereen yliopistossa alkaa lokakuussa kaksivuotinen tutkimusprojekti, joka pureutuu suomalaisten journalistien kohtaamaan häirintään ja sen seurauksiin journalistikunnassa. Projektin rahoituksesta vastaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.

Tutkimuksen keskiössä on ulkopuolisten tahojen, esimerkiksi yleisöjen ja verkkoyhteisöjen, journalisteihin kohdistama häirintä ja uhkailu. Tällaisen häirinnän yleistyminen on herättänyt huolta myös useissa muissa julkisissa tehtävissä toimivissa ammattiryhmissä. Aikaisemmat journalistien keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielteiset vaikutukset leviävät usein laajalle. 

”Häirinnän vaikutukset eivät rajoitu vain kohteeksi joutuvaan journalistiin, vaan tyypillisesti heijastuvat myös heidän työyhteisöönsä ja lopulta koko ammattikuntaan. Projektissa lähdemme syventämään tietoa ja ymmärrystä näistä mekanismeista”, sanoo hankkeen projektitutkija Ilmari Hiltunen.

”Sananvapauden edistäminen on journalismin keskeinen arvo ja yksi JOKES-säätiön perustarkoituksista”, sanoo projektin rahoituksesta vastaavan säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. ”Journalismi edellyttää itsenäisyyttä suhteessa valtarakenteisiin ja yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien hyökkäyksiin. Häirinnän tarkempi tutkiminen ja johtopäätösten teko on ajassamme välttämätöntä.” 

Tutkimusprojektin päämääränä on tarkastella häirinnän seurauksia pitkällä aikavälillä ja pintaa syvemmältä. Tutkimukseen osallistuvat journalistit kirjaavat noin puolen vuoden ajan ylös kohtaamaansa häirintää sekä aihepiiriin liittyviä ajatuksia ja pohdintoja. Lisäksi projektin erillisissä tapaustutkimuksissa tarkastellaan häirintätilanteiden käsittelyä erilaisissa journalistissa työyhteisöissä. 

Tavoitteena on tuottaa aihepiiristä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimivia käytäntöjä ja tukimuotoja häirinnän kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi tutkijat toivovat, että aiheen käsittely auttaisi lisäämään journalistisissa työyhteisöissä ja esihenkilötyössä herkkyyttä häirinnän vaikutusten tunnistamiselle ja käsittelylle.

”Vaikka häirintä ei ilmenisi suoraan journalistin työsuorituksessa esimerkiksi itsesensuurina, se saattaa johtaa työn kuormituksen lisääntymiseen tai yksityiselämän ongelmiin. Lisäksi yksilöt voivat reagoida hyvin eri tavoin samantyyppisiin tilanteisiin. Häirinnän vaikutusten tehokas tunnistaminen ja tuen tarjoaminen edellyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja”, Hiltunen sanoo.

Tutkimus toteutetaan Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa, ja sen projektiryhmään kuuluvat Hiltusen lisäksi professori Kaarina Nikunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr on Journalistiliiton vuonna 1992 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on sananvapauden edistäminen ja journalistien ammattitaidon kohottaminen. 

Lisätietoja

Ilmari Hiltunen

Projektitutkija

Tampereen yliopisto

050 509 9034

ilmari.hiltunen@tuni.fi

Ville Hänninen

Puheenjohtaja

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr

050 341 6715

villevhanninen@gmail.com