Suomalaiselle työelämän kehitystyölle kansainvälistä tunnustusta
Suomalainen työelämän digitaalinen innovaatio sijoittui Napolissa järjestetyssä kansainvälisessä kilpailussa hopeasijalle. Työskentelytavan tutkimuksesta ja kehityksestä on vastannut LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist, joka osallistui Napolissa pidetyn ECKM-konferenssin (European Conference on Knowledge Management) yhteydessä järjestettyyn kovatasoiseen ”Knowledge Management and Intellectual Capital Excellence Awards” kilpailuun Napolissa 1.-2.9.2022. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan kymmeniä ehdotuksia, joista 9 parasta esitettiin loppukilpailussa.
Innovaatiota on jalostettu työpaikkojen käyttöön TYÖ2030-ohjelmassa, jossa tuotetaan uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa.
” TYÖ2030-ohjelmassa nähtiin LUT tutkimus- ja opetustyössä kehitetty digitaalinen organisoitumismalli sosiaalisena innovaationa, jota kehitimme yhdessä eteenpäin. TYÖ2030-ohjelman aloitteesta organisoitumismalli on nyt kuvattu myös käytännönläheiseksi työkirjaksi, jonka avulla sitä voidaan levittää suomalaisille työpaikoille ja maailmalle.”
”On hienoa, miten Suomessa voimme tehdä yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa. Toimintamallin kehittämiseen liittyy paljon tutkimus- ja kehitystyötä ja sen testaukseen kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi on osallistunut satoja ihmisiä. TYÖ2030-ohjelman lisäksi tutkimus- ja kehitystyötämme on tukenut myös Business Finland sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).”
Kokemus ja asiantuntemus yhteen pakettiin
Fast expert teams (FET)-työskentelyn ideana on tuoda nopeasti erilaista asiantuntemusta omaavat, eri paikoissa työskentelevät ihmiset yhteistyöhön haasteiden ja monisyisten tehtävien ratkaisemiseksi. FET on lyhenne englanninkielisistä sanoista Fast expert teams, eli nopeat asiantuntijaryhmät. Tällä tarkoitetaan väliaikaista asiantuntijatiimiä, joka on koottu yhteen jonkin haastavan tehtävän ratkaisemiseksi yli ammatti- ja organisaatiorajojen.
”Organisaation sisältä ja ulkopuolelta tulevat asiantuntijat kootaan yhteen tietyn haasteen tai tehtävän ratkaisemista varten, koska heillä on juuri siihen tarvittavaa tietoa ja näkemystä. Työskentelyssä arvostetaan sekä koulutuksen että kokemuksen kerryttämää asiantuntemusta,” professori Kirsimarja Blomqvist kuvailee.
Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia yhteistyöalustoja. Luottamukseen ja yhteisiin toimintaperiaatteisiin perustuvaa asiantuntijayhteistyötä johdetaan aktiivisesti ja vain osa työskentelystä vaatii yhteistä aikaa. Yhteistyöalustalla keskustellaan ja jaetaan erilaisia dokumentteja, valokuvia tai videoita. Osallistujien yhteistyöhön tuomat digitaaliset aineistot tukevat eriaikaista yhteistyötä, ideointia ja uuden tiedon tuottamista. Työskentelylle on luonteenomaista innovatiivisuus ja parhaimmillaan tehtävän toimeksiantaja saa uusia ja yllättäviäkin ideoita. Toimintamallia voidaan helposti skaalata yksittäisistä ryhmistä useita ryhmiä sisältäviksi väliaikaisiksi asiantuntijayhteisöiksi, jotka toimivat ryhmien väliaikaisena kotiorganisaationa.
Työkirjasta inspiraatioita
FET kytkeytyy TYÖ2030-ohjelman tavoitteeseen rakentaa Suomeen maailman paras työelämä. Kirsimarja Blomqvist on kirjoittanut TYÖ2030-ohjelman tilauksesta FET-työskentelytavasta käytännöllisen työkirjan, jota eri organisaatiot voivat hyödyntää omassa kehitystyössään.
TYÖ2030 mahdollistaa työskentelytavan kokeiluja ohjelmakauden aikana ja koordinoi FET-prosesseista saatujen tulosten ja kokemusten laajempaa levittämistä. LUT kauppakorkeakoulu jatkaa puolestaan uusien digitaalisten yhteistyömallien tutkimusta ja kehittää FET-työskentelytapaa edelleen.
”FET on hieno resurssiviisas tapa yhteiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sekä oppimiseen. Työkirja yhdistää erilaista tietoa ja osaamista sekä auttaa hyödyntämään digitalisuutta, tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin”, TYÖ2030 ohjelmajohtaja Sanna Kulmala kiteyttää.
Lisätietoja
-
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopiston kauppakorkeakoulu, +358 40 755 1693, Kirsimarja.blomqvist@lut.fi
-
Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelmajohtaja, p. +358 40 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi
Tutustu lisää
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme