Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen: Sähkön tuotanto voi olla Suomelle "1990-luvun Nokia"

Suomen pitää huolehtia siitä, etteivät meneillään olevan energiakriisin ratkaisuyritykset vahingoita Suomen vahvojen näkymien toteuttamista. Energiantuotannon investointiympäristön vakaus ja ennustettavuus ovat tärkeimpiä menestyksen takaavia tekijöitä. Energiakriisin oppina päästöttömyyden rinnalle ilmastopolitiikan prioriteeteissa pitää nostaa kansallisen huoltovarmuuden turvaaminen.

EU:n päätöksillä teollisuuden sijainnista merkitys maiden kilpailuasemaan

Euroopan Unionin yhteisissä energiakriisin ratkaisuyrityksissä julkisen keskustelun pinnalla ja korulauseissa on ajatus solidaarisuudesta ja yhteisten haasteiden ratkaisusta. Pinnan alla on raadollinen valtioiden välinen kamppailu kansallisista kilpailueduista. Yhteiset poliittiset päätökset vaikuttavat eri tavoin eri valtioiden kilpailuasemaan. Päätöksillä ratkaistaan, missä eurooppalaisen teollisuuden kannattaa investoida ja toimia. Teollisuuden sijainti tarkoittaa työpaikkoja ja elinvoimaa kansantalouksiin. Suomi tarvitsee teollisia investointeja.

Maakohtaisia ratkaisumalleja tarvitaan

Euroopan Unionin tasolla energiakriisi koskettaa jokaista valtiota yksilöllisellä tavalla. Myös ratkaisumallien pitää olla yksilöllisiä. Venäjään kohdistuvien pakotteiden pitää olla saumattoman yhtenäisiä, mutta liikkumavapautta ja yksilöllisiä ratkaisuja tarvitaan energiakriisistä ulospääsemiseksi.

Monipuolinen sähköntuotanto, energialähteiden ja tuotantomuotojen monimuotoisuus, on ollut Suomen sähköhuollon vahvuus historiassamme. Suomi on kansantaloutena hyötynyt vuosikymmenten aikana valtavasti mahdollisuudesta tuoda edullista sähköä niin Neuvostoliitosta, sittemmin Venäjältä, sekä Pohjoismaista. Ilman voimalaitosinvestointien pääomakustannuksia Suomi on saanut tuontisähköä oman tuotannon kokonaiskustannuksia edullisemmin. Turruimme hyvään oloon energiamarkkinoiden suotuisina aikoina ja unohdimme huoltovarmuuden merkityksen. Maksamme siitä nyt.

Suomessa monimuotoinen, mutta riittämätön sähköntuotantokapasiteetti

Meillä on Suomessa erinomaisen hieno – joskin vielä riittämätön – sähköntuotantokapasiteetti. Energialähteiden ja tuotantotapojen monimuotoisuus antavat meille toimintakykyä neljän vuodenajan olosuhteissa. Tulevaisuus on vielä nykyhetkeäkin parempi. Meillä on myös maailman kärkitason energiatekniikan osaamista niin laadullisesti kuin eri teknologioiden rintaman leveydellä mitattuna. Energiateknologian teollisella toiminnalla on pitkät juuret historiassamme.

Suomessa investoidaan nyt paljon tuulivoimaan: parhaillaan valmistelun eri vaiheissa tuulivoimainvestointeja on kymmenkertainen määrä olemassa olevaan sähköntuotantokapasiteettiin verrattuna. Vaikka tästä tuulivoimahankkeiden määrästä toteutuisi vain kolmanneskin, se jo itsessään nostaa Suomen yliomavaraiseksi. Aurinkosähkönkin rooli kasvaa tärkeänä osaratkaisuna.

Tuotantoinvestoinnit johtavat sähkön markkinahinnan painumiseen alas, mikä on koko sähköistyvän yhteiskunnan toiminnalle loistouutinen. Teollisuudelle näkymä on enemmän kuin ilosanoma – se on houkuttelevan avoin hunajapurkki teollisuusinvestointien suuntaamiselle Suomeen. Tämä visio on jo toteutumassa, eikä sen toteutumista saa vaarantaa Euroopan Unionissa tehtävät päätökset. Akuutin energiakriisin hoidon päätösesitykset pitää peilata sitä vasten turvaako vai heikentääkö ratkaisumalli Suomen kilpailukyvyn paranemista.

'1990-luvun Nokia' tarkoittaa 2020-luvun Suomelle vähäpäästöistä, edullista ja huoltovarmaa sähköntuotantoa

Raskaan teollisuuden houkuttelevuuden lisäksi vahva päästötön sähköntuotantokapasiteetti luo mahdollisuuksia myös uusiutuvan vedyn tuotantoon. Vetytalouden murros tulee tapahtumaan kenties ensi vuosikymmenen alussa, ja Suomella on edellytykset nousta tämän murroksen veturiksi.

Pelkästään tuulivoimainvestoinneilla visiota ei turvata, vaan huoltovarmuuden nimissä perinteisten palamiseen perustuvien puubiomassaa ja energiaturvetta käyttävien laitosten käytettävyys on turvattava. Vaikka näiden palamiseen perustuvien sähköntuotantolaitosten vuotuinen käyttöaika jäisikin vähäiseksi, tarvitsemme näitä voimalaitoksia ja polttoaineita tulevaisuudessakin huoltovarmuuden turvaajana sekä tarvittavan säätökapasiteetin mahdollistajana. Säätökapasiteetin turvaaminen on osa huoltovarmuutta, ja tämä tulee vielä tarvitsemaan uusiakin teknologiaratkaisuja, kuten akustoja.

Me suomalaiset selviämme tästä meneillään olevasta energiakriisistä – emme kolhuitta, mutta selviämme kuitenkin. Pidemmällä aikajänteellä ratkaisevaa on energiakriisin seurauksena tehtävät johtopäätökset. Energian strateginen merkitys on nyt ymmärretty. Oikein toimimalla Suomi selviää kriisistä voittajana.

Blogiteksti löytyy myös täältä.