Keskuskauppakamari: Komissiolta lakiehdotus sisämarkkinoiden hätäinstrumentiksi lisäisi yritysten velvoitteita ja kasvattaisi komission valtaa

Koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena sisämarkkinoiden toiminta häiriintyi. Komission ehdotuksen avulla pyritään estämään vastaavat tilanteet, joita tapahtui koronapandemian alkupuolella, kun jäsenmaat sulkivat sisärajoja estäen ihmisten vapaan liikkuvuuden sekä esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden siirtymisen jäsenvaltiosta toiseen. 
 
“Käytännössä ehdotus tarkoittaa, että komissio ja jäsenmaat rakentavat järjestelmän, joka varmistaa sen, että kriisin sattuessa EU:n sisällä voidaan reagoida ja toimia nopeasti. Komissio tekee arvion siitä, mitkä alat, tavarat ja palvelut ovat strategisesti tärkeitä ja vaarassa häiriöille, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.  

Tarvittavat toimenpiteet riippuvat Woodin mukaan siitä, ollaanko ehdotuksessa määritellyissä valmius-, valppaus- vai hätätilavaiheessa. Hätätilavaiheessa komissio voi ottaa käyttöön keinoja, jotka edellyttävät jäsenmaiden suostumusta.  

”Komissio myös ehdottaa itselleen oikeutta vaatia yrityksiä priorisoimaan tiettyjä tilauksia muiden edelle. Tätä voitaisiin vaatia kaikilta niiltä aloilta, jotka ovat merkityksellisiä kyseessä olevan kriisin tai tilanteen kannalta. Vaikka komission ehdotuksen päämäärät ovat kannatettavia, priorisoinnin osalta on oltava tarkkana, etteivät jäsenmaat jää statistin rooliin komission ottaen vallan itselleen”, sanoo Wood. 

Keskuskauppakamarin mukaan päämäärä vahvistaa sisämarkkinoidentoimintaa uusien välineiden avulla on tärkeää. Rajat on saatava pysymään avoinna EU:n sisällä, toimitusketjujen sujuvuus varmistettava ja työvoiman vapaa liikkuvuus turvattava.  

“Piru kuitenkin piilee yksityiskohdissa. Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa. Kun toimivalta on kerran siirtynyt Brysseliin, se myös pysyy siellä. Ehdotuksen mukaan yrityksien on annettava tietoja tiettyjen tuotteiden ja palveluiden saatavuudesta. Sanktiot jättämättä annetusta tai väärästä tiedosta voivat olla korkeimmillaan jopa 200 000 euroa”, sanoo Wood.