Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen kahden lautakunnan erottamisesta

Helsingin hallinto-oikeus kumosi tänään antamallaan päätöksellä Espoon kaupunginvaltuuston toukokuussa 2020 tekemän päätöksen Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan erottamisesta. Valtuusto oli päättänyt erottaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan sillä perusteella, että lautakunnat eivät nauttineet enää valtuuston luottamusta. Valtuusto oli päätynyt lautakuntien erottamiseen, kun kummassakin lautakunnassa oli yksi jäsen vaihtanut valtuustoryhmää kesken valtuustokauden. Valtuusto katsoi päätöksessään, että ryhmänvaihdosten seurauksena sovellettu parlamentarismi toimielinten kokoonpanossa ei enää toteutunut riittävällä tavalla eikä toimielinten kokoonpano toteuttanut valtuustoryhmien vaalien jälkeen sopimaa puolueiden välistä paikkajakosopimusta.

Valtuuston päätöksestä tehtiin Helsingin hallinto-oikeuteen kolme kunnallisvalitusta, joista yksi peruutettiin.

Helsingin hallinto-oikeus katsoi valituksiin antamassaan päätöksessä valtuuston päätöksen olleen hallintolain 6 §:ssä säädetyn tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastainen. Perusteluissaan hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginvaltuusto oli päätöksellään poikennut Espoon kaupungissa muissa vastaavan kaltaisissa tilanteissa noudatetusta hallintokäytännöstä. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, millä tavalla kyseiset ryhmän vaihtamiset olivat poikenneet muista Espoossa tapahtuneista ryhmän vaihtamisista, joista ei ollut tehty kaupunginhallituksen esitystä tai valtuustoaloitetta vastaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä.

Hallintokäytännön on oltava tasapuolista

Hallinto-oikeus totesi, että kuntalaissa ei tarkemmin määritellä, millä perusteella valtuusto voi päätyä arvioon valitsemansa luottamushenkilön luottamuksen menettämisestä. Tällöin on yleensä kyse poliittisesta tai muuhun tarkoitusmukaisuusharkinnan alaan kuuluvasta asiasta. Valtuuston laajaa harkintavaltaa rajoittavat kuitenkin yleiset oikeusperiaatteet, kuten tasapuolisen kohtelun vaatimus.

Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että tasapuolisen kohtelun vaatimus ei sinänsä estä valtuustoa perustellusta syystä muuttamasta aiempaa hallintokäytäntöään. Valtuuston päätöksestä ei kuitenkaan ilmennyt, että valtuuston tarkoituksena olisi ollut aiemman hallintokäytännön muuttaminen, vaan siinä oli nimenomaisesti todettu, että valtuusto otti ratkaisussaan kantaa vain käsittelyssä olevaan asiaan.

Kaupunginvaltuusto ei ollut myöskään esittänyt, että kyseiset ryhmän vaihtamiset olisivat vaikuttaneet lautakuntien tosiasialliseen toimintaan esimerkiksi siten, että lautakunnat olisivat alkaneet toimia valtuuston tahdon vastaisesti. Valtuuston päätöksessä oli sitä vastoin todettu, että valtuustoryhmää vaihtaneet luottamushenkilöt olivat hoitaneet luottamustehtäviään moitteettomasti.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Päätöstilaukset: tietopyynnot.helsinki.hao@oikeus.fi

Päätös: H5172/2022

Diaarinumerot: 20958/2020, 21077/2020 ja 23717/2020.

Helsingin hallinto-oikeuden tehtävänä on antaa oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallinto-oikeus ratkaisee valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita. Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Uudenmaan kunnat. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellään myös koko maan arvonlisävero- ja tullivalitukset.