Kauppakamarit: Liikenneverkkojen pahan kierteestä kohti hiilineutraalia ja kilpailukykyistä Suomea
”Viime vuosien valitettava kehityssuunta on ollut, että tie- ja rautainfran ylläpidon rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla. Infran korjausvelka Suomessa on kasvanut jo lähes kolmeen miljardiin euroon. Infran investointivelka on kokonaan oma lukunsa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Usean järjestön yhdessä tilaama ja tänään julkistettu raportti ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” kertoo karua kieltä Suomen infran jälkeenjääneisyydestä. Samaan aikaan kun Suomessa infran rahoitusta on leikattu, Suomen kilpailijamaissa on pystytty panostamaan infran kuntoon ja investointeihin.
Lähinaapuri Ruotsin tavaraviennin arvo oli vuonna 2021 163 miljardia euroa ja Suomen 71 miljardia euroa. Vastaavasti tutkimuksesta selviää, että Ruotsin panostukset infraan ovat noin 62 miljardia euroa vuosina 2022–2033, Suomessa vastaava luku on 22 miljardia euroa vuosina 2021–2032.
”Kilpailijamaat ovat asettaneet tason ja meidän tulisi pystyä vastaamaan siihen. Nykyinen heikko taloustilanne ei selitä kokonaan sitä, miksi liikenne on kerta toisensa jälkeen helppo kohde leikkauksille”, Wood sanoo.
Wood muistuttaa, että teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen takaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn.
”Erityisesti nyt kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, ulkomaankaupan varmuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava. Suomen täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja puitteet täällä toimiville yrityksille on pidettävä kunnossa. Suomen tulisi myös pystyä houkuttelemaan uusien yritysten sijoittautumista Suomeen”, sanoo Wood.
Itä-Suomessa logistinen toimintaympäristö on muuttunut rajusi Saimaan kanavan käytön estymisen myötä. Muutosta tuskin on lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Jo pelkästään tämä yksittäinen muutos tuo merkittävän määrän raskaita kuljetuksia Itä-Suomen ja Etelä-Savon väylille. Nykyaikainen väyläverkosto on kilpailukyvyn keskeisimpiä tekijöitä. Vaikutukset ulottuvat työvoiman saatavuudesta vientikaupan kilpailukykyyn, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.
Tänään julkaistu raportti on visio siitä, kuinka Suomen pääväylät pitäisi modernisoida.
”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” -raportin ovat tilanneet INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Suomen Tieyhdistys. Selvityshankkeesta on vastannut Destia Strategiset Liikennejärjestelmät professori Jorma Mäntysen johdolla.”
Yhteyshenkilöt
Päivi Wood
Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Keskuskauppakamari
050 478 3990
paivi.wood@chamber.fi
Teppo Leinonen
Toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari
044 7700 592
teppo.leinonen@chamber.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon kauppakamari on merkittävä alueellinen vaikuttaja ja yritysten edunvalvoja. Me edustamme kattavasti alueen elinkeinoelämää, sillä meillä on useita satoja yritysjäseniä sekä alueen kuntia/kaupunkeja sekä useita yhteisöjä jäseninä. Yhdessä jäsentemme kanssa teemme aktiivista vaikuttamistyötä elinkeinoelämän kehittämiseksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon kauppakamari
Kauppakamarit: Hyvä saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet lisäävät kaupunkiseutujen elinvoimaa8.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laajat työssäkäyntialueet parantavat osaavan työvoiman saatavuutta, mutta edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä ja -palveluja. Keskusta-alueiden elinvoima edellyttää monipuolista saavutettavuutta. Joukkoliikenteen hinnan ja lippuvaihtoehtojen tulisi olla houkuttelevia myös satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville matkustajille.
Kauppakamarit: Hoitoon on päästävä – sotekustannukset läpinäkyviksi4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Sote-palveluiden uudistamiseen tarvitaan uusi vaihe: hyvinvointialueiden tuottavuutta on parannettava keskittymällä vahvemmin toimintatapojen muuttamiseen. Hoitoon on päästävä ja se onnistuu parhaiten, kun hyvinvointialue toimii yhteistyössä alueen yritysten kanssa sote-palveluiden tuottamisessa. Kustannustehokkuuden perusedellytys on kustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.
Kauppakamarit: Kuntaveron jatkuva korottaminen ei ole ratkaisu – kuntien panostettava kasvuun2.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaveron jatkuva korottaminen ei voi olla ratkaisu kuntatalouden ongelmiin vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.
Kauppakamarit: Osaavan työvoiman turvaaminen ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää kansainvälistymistä21.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen väestökehitys ja työvoimapula asettavat kunnille uuden haasteen. Kauppakamarien mukaan kuntien elinvoima ja yritysten kilpailukyky edellyttävät sujuvia palveluita kansainvälisille osaajille, toimivia kotoutumisratkaisuja ja avointa ilmapiiriä.
Kauppakamarit: Kuntatalous kuntoon – Kasvua yhteistyöllä yritysten kanssa12.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jatkuvat veronkorotukset eivät ole ratkaisu kuntien taloushaasteisiin. Sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan rahankäytön ja vahvistavat kuntien elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme