Nuorten ilmastoahdistus on yhteydessä toimintaan ympäristömuutoksen hillitsemiseksi
Tutkimuksessa nuorten ahdistus ja huoli ilmastonmuutoksesta nousi odotetusti korkealle, erityisesti Suomessa, mutta tutkijoiden mukaan samaan aikaan toiminta, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja taklata, oli Suomessa voimakasta.
Tutkimukseen osallistui 28 maata. Yhteensä vastaajia oli 10963, joista suomalaisten osuus oli 633. Vastaajat olivat nuoria aikuisia ja yliopisto-opiskelijoita.
Suomessa oli vertailumaista lähes eniten huolta ja ahdistusta (2. ja 3. sija) mutta eniten positiivista toimintaa ympäristön hyväksi (1. sija).
– Toiminnalla hillitään ympäristönmuutosta, ja samalla moni näistä toiminnoista on myös energiaa
säästävää, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro kertoo.
– Se on erittäin positiivinen merkki erityisesti Suomessa, kun ajatellaan tätä hetkeä ja tulevaa talvea.
Huoli ja ahdistus motivoivat toimintaan
Salmela-Aron mukaan näyttäisi siltä, että Suomessa nuoret saavat hyödynnettyä ahdistuksen ja huolen ilmastonmuutoksesta toimintaan, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
– Huolella ja ahdistuksella on siis myös hopeareunus.
Negatiiviset ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet eli ahdistus ja huoli toki lisäävät myös mielenterveyshaasteita, mutta jos ne voidaan purkaa toimintaan, voi tulos olla positiivinen.
Negatiiviset tunteet motivoivat toimintaan. Naisilla on tutkimuksen mukaan enemmän proaktiivista toimintaa.
– Tämä näkyy erityisesti Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Muualla voi olla esteenä talous, tiedonpuute tai politiikka. Monilla ei ole mahdollisuuksia toimia.
Toiminta ei kuitenkaan kokonaan poista ahdistusta. Sosiaalisen tai muun median vaikutus ilmastoahdistukseen ja huoleen sekä toimintaan on merkittävä. Medialla näyttää olevan jopa positiivinen ja voimaannuttava vaikutus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu syy-seuraussuhteita vaan se on poikkileikkaus nuorison ilmastoahdistuksesta eri maissa.
Katariina Salmela-Aron mukaan tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on vielä alkutekijöissään. Ilmastoon liittyvien tunteiden hyvinvointivaikutuksista on olemassa vain vähän tietoa erityisesti ihmisille, jotka asuvat globaalissa etelässä.
– Kuten aineistomme osoittaa, ilmastoon liittyvillä kielteisillä tunteilla on kuitenkin vaikutusta henkisen hyvinvoinnin haasteena. Siksi tiedon ja ymmärryksen lisääminen on oltava ensisijaista ympäristömyönteisen ja hyvinvointia edistävän toiminnan edistämiseksi.
Tutkimukseen osallistuneet maat olivat: Iso-Britannia, Norja, Saksa, Ruotsi, Suomi, Alankomaat, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Italia, Intia, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Palestiina, Filippiinit, Portugali, Romania, Venäjä, Slovakia, Espanja, Tansania, Arabiemiraatit ja Uganda.
Artikkeli
Ogunbode, Doran, Hanss, Ojala, Salmela-Aro et al
Journal of Environmental Psychology
Yhteyshenkilöt
Katariina Salmela-Aro, +358 50 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Metsien hiilinieluja ja -varastoja voidaan kasvattaa alhaisin kustannuksin28.8.2024 11:54:23 EEST | Tiedote
Tuoreessa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkimuksessa etsittiin edullisimpia tapoja kasvattaa metsien hiilinieluja. Tutkijat arvioivat kuinka suurilla kustannuksilla nielujen lisäys on toteutettavissa viivästyttämällä harvennuksia ja pidentämällä kiertoaikoja.
Urheilevien lasten selän rasitusmurtumien varhainen toteaminen ja hoito parantavat ennustetta ja selän toimintakykyä21.8.2024 12:14:11 EEST | Tiedote
Lasten selän rasitusmurtumien varhainen toteaminen ja liikunnan tauottaminen 4 kuukauden ajaksi mahdollistavat murtumien paranemisen. Valtaosa tutkituista lapsista pystyi palaamaan liikuntaharrastuksensa pariin.
Mustien aukkojen säteily sai selityksen20.8.2024 11:25:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat onnistuivat siinä, mitä on yritetty jo 70-luvulta lähtien: selittämään mustien aukkojen synnyttämän röntgensäteilyn. Säteily syntyy magneettikenttien kaoottisten liikkeiden ja turbulentin plasmakaasun yhteisvaikutuksesta.
Metsäkato aiheuttaa Afrikan vuoristosademetsissä enemmän lämpenemistä kuin ilmastonmuutos19.8.2024 10:29:11 EEST | Tiedote
Metsäkato on lämmittänyt ilmastoa ja nostanut pilvipeitettä ylemmäs maanpinnasta Afrikan vuoristosademetsissä. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtuneen metsäkadon aiheuttamat muutokset ovat kaksi kertaa voimakkaampia kuin ilmastonmuutoksesta johtuvat vastaavat muutokset.
Imatinibi-lääkitys ei vähentänytkään kuolleisuutta sairaalahoidetuilla koronapotilailla – professori miettii jo seuraavaa pandemiaa16.8.2024 12:51:15 EEST | Tiedote
Tuoreesta Solidarity Finland -tutkimusryhmän tutkimuksesta selviää, että imatinibi-lääkitys ei vähentänyt kuolleisuutta sairaalahoidetuilla COVID-19-potilailla, toisin kuin aiemmin on esitetty. Lisäksi tutkimus osoittaa, että long covid -tyyppiset oireet ovat sairaalahoitoisilla potilailla yleisiä vielä vuoden kuluttua sairastumisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme