Varman raportti: Kuljetusalalla eniten alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä raskaan liikenteen yrityksissä, työn kuormitusta voidaan vähentää yhteistyöllä

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Kuljetusala ja työkyky – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan kuljetusalalle tarkastellaan alan työtehtävien ominaispiirteitä, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työkykyä sekä tarjotaan työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan. Paneudumme raportissa erityisesti raskaan liikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksen ammattikuljettajien työhön, työoloihin ja työkykyyn.

– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin kuljetusalalla. Kuljetusalan työntekijät kokevat kuitenkin tutkitusti työhyvinvointinsa varsin hyväksi. Lisäksi työpaikoilla on useita keinoja vahvistaa työntekijöiden työkykyä, raportin koonnut tutkimuspäällikkö Minna Savinainen tiivistää.

Työn kuormitusta hallitaan esimerkiksi vähentämällä fyysisiä riskejä ja kehittämällä työkyvyn tukitoimia

Kuljetusalan keskeisiä fyysisiä kuormitustekijöitä ovat pitkäkestoinen istuminen ja raskaat nostot. Työn organisointi, yksintyöskentely ja aikapaine voivat aiheuttaa psykososiaalisista kuormitusta. Kuormitusta voivat aiheuttaa myös pitkät työvuorot ja epäsäännölliset työajat. Monen asian yhtäaikainen huomiointi sekä erilaisten sovellusten käyttö voivat aiheuttaa kognitiivista kuormitusta. Lisäksi monet työympäristötekijät, kuten vaihtelevat sääolosuhteet, voivat kuormittaa. Osalla työntekijöistä on elintapoihin liittyviä riskitekijöitä, jotka voivat heikentää työkykyä. Näitä ovat esimerkiksi unenpuute, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute.

Kuljettajien työssä keskeisiä työn voimavaroja ovat työn itsenäisyys, vaikutusmahdollisuudet työhön ja työpaikan sosiaaliset suhteet.

Työpaikoilla on monia keinoja kuormitustekijöiden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen. Ratkaisut liittyvät esimerkiksi työn fyysiseen kuormitukseen liittyvien riskien vähentämiseen, toimivien työaikamallien luomiseen, työkyvyn tukitoimien kehittämiseen ja jatkuvan oppimisen tukemiseen.

– Erityisen tärkeää olisi huolehtia tuki- ja liikuntaelimistön sekä vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentämisestä, johtamisesta ja terveellisistä elintavoista, Savinainen painottaa.

– Terveellisiä elintapoja on perinteisesti pyritty edistämään erilaisilla lyhytkestoisilla hyvinvointihankkeilla. Varma on yhteistyössä asiakkaidensa kanssa pilotoinut ja suunnitellut pitkäkestoisempaa tuen mallia, jolla on pyritty pysyvämpiin elintapamuutoksiin ja sitä kautta parempaan vaikuttavuuteen, työkykyjohtaja Pia Kontti jatkaa.

Vastuuta työkyvyn tukitoimista tulisi jakaa eri toimijoille. Tukitoimien kehittämisessä olennaista on hyvä yhteistyö henkilöstön, esihenkilöiden, HR:n, työsuojelun sekä työterveyshuollon kanssa. Työeläkevakuuttaja on työpaikkojen tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

Kuljetusalalla enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muiden alojen yrityksissä

Varman eläkehakemuksia koskeva data osoittaa, että kuljetusalan työtehtäviä sisältävillä yrityksillä on suurempi työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus kuin Varman asiakasyrityksissä keskimäärin. Kuljetusalalla korkein alkavuus on raskaan kuljetuksen yrityksissä ja toiseksi korkein rahdinkäsittely- ja varastotyössä. Myös sukupuolten välillä on eroja. Raskaassa kuljetuksessa naisilla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on huomattavasti suurempi kuin miehillä. Vuosina 2018–2021 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 79 prosenttia oli yli 55-vuotiaita.

– Kuljetusala on yhteiskunnallisesti merkittävä ala, joka pitää maamme pyörät pyörimässä. Alan haasteena on vetovoimaisuuden säilyttäminen tulevaisuudessa. Työpaikoilla työhyvinvoinnin ja työolojen kehittäminen ovat avainasioita, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Toivon, että laatimamme katsaus ja tietokortti antavat kuljetusalan työpaikoille näkökulmia ja ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn edistämiseen, sanoo Minna Savinainen.