Korkojen nousu kiihdyttää Suomen inflaatiota entisestään
Asuntolainojen korot nousivat 67 % ja kulutusluottojen korot 24 % viime vuoteen nähden.
“Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3% ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 %. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Kuukaudessa eniten nousivat kotimaan ja ulkomaan lentomatkojen hinnat, 14,7 % ja 23,9 %. Lentolippujen hinnat ovatkin nousseet melko tasaisesti viime toukokuusta lähtien, mutta nyt erityisesti koululaisten syyslomakausi nosti lentojen hintoja. Tähän mennessä nousua noin 46 % toukokuuhun verrattuna.
Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Ei-korvattavissa reseptilääkkeissä laskua oli 3,2 %. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää lääkeyrityksen hakeman lääkkeen korvattavuudesta.
Pohjainflaatio oli lokakuussa 5,1 %. Koronapandemian alussa (2020/03) pohjainflaatio oli 0,7 %. Pohjainflaatio mittaa tilapäisistä tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten siinä ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Näiden tuotteiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, joka johtuu maailmanmarkkinahintojen heilunnasta kysynnän ja tarjonnan mukaan.
“Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan”, arvioi Nieminen.
Viime vuoden lokakuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet 15,7 %. Peruselintarvikkeissa hinnannousu on tätäkin korkeampaa. Yli 20 % hinnanmuutoksia on hyödykeryhmissä jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.
Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 %, dieselin 33%, bensiinin 15 % ja sähkön 41 %.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Nieminen, yliaktuaari. P. 029 551 2957, kristiina.nieminen@stat.fi
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
KORJAUS aamun uutiseen: Suomen väkiluku kasvoi 32 120 hengellä vuonna 20244.4.2025 08:37:56 EEST | Tiedote
Tämänaamuisessa uutisessa kerrottu luku Suomen väkiluvun kasvusta oli virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten uutisessa kerrottiin.
Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää4.4.2025 08:03:32 EEST | Tiedote
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa2.4.2025 08:02:22 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.
Joka kuudes ei äänestänyt yksissäkään viime vuosien vaaleista – ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat31.3.2025 14:14:45 EEST | Tiedote
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Korkeasti koulutetuista selvä enemmistö kuuluu yhä ammattiliittoon – työntekijäammateissa eri tilanne26.3.2025 09:14:10 EET | Tiedote
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme