Eurooppalaisen laitesääntelyn uudistus uhkaa Suomen terveysalaa, mitä pitäisi tehdä?
Euroopassa tehdään historiallisen suurta laitesääntelyn muutosta. Muutos on lähtökohtaisesti hyvä ja tavoiteltava asia. Sen tavoitteena on mm. uudistaa vanhentuneet säännöt, päivittää hankintojen yhteydessä terveydenhuollon laitekantaa uusien vaatimusten mukaiseksi, parantaa tuote- ja käyttäjäturvallisuutta potilaiden hoidossa sekä lisätä valvontaa ja haitallisten tuotteiden jäljitettävyyttä.
Hyvää on sekin, että sääntelyä ei laadita sääntelyn päälle taikka edeltävän sääntelyn lisäksi, vaan sitä korvaavaksi. Aiemman sääntelyn on tarkoitus kumoutua ajan myötä, kunhan haastava siirtymä kohti uutta sääntelyä saadaan päätökseen ja tarvittava uusi eurooppalainen infrastruktuuri samalla luotua.
Valitettavasti valmistelutilanne on hälyttävä ja käsillä on nopeasti kriisiytyvä tilanne Suomen terveydenhuollossa, jossa sääntelyuudistuksen edellyttämiin uusiin laiteinvestointitarpeisiin ei ole herätty riittävän ajoissa.
Sääntelymuutoksen ymmärtäminen ja säännösten keskinäissuhteiden omaksuminen on ollut kaikille toimialan osapuolille haastavaa ja uuden opetteluun on kulunut paljon aikaa. Lisäksi laiteasetusten virallinen täytäntöönpano ja infrastruktuuri on kriittisin osin vielä keskeneräistä. Näiden yksittäisten seikkojen osalta löytynee ratkaisuja EU-pöydistä, kun uusia ratkaisuja tuotteiden markkinoille saattamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi etsitään yhdessä.
Mutta riittävätkö EU-instituutioiden toimenpiteet ratkaisemaan kotimaan kriisiytyvää tilannetta? Yritykset joutuvat sääntelyuudistuksen vuoksi karsimaan tuoteportfolioitaan ja samalla sote-uudistus sekä niukkeneva rahoitus pakottavat hyvinvointialueita leikkaamaan laitebudjettejaan.
Ilman korjaavia kotimaisia toimenpiteitä monien terveydenhuollon käytössä olevien laitteiden elinkaari tulee lähivuosina päätökseen ja käytöstä saattaa poistua tuhansia potilaiden hoidon kannalta olennaisia lääkinnällisiä laitteita ja korvaavia ratkaisuja ei joko taloudellisista syistä tai rajoittuvan tarjonnan kautta pystytä hankkimaan.
Sekä Suomessa että muualla Euroopassa on havaittu, että yritykset ovat muuttaneet regulatiivisia strategioitaan ja tähtäävät nyt ensisijaisesti Euroopan ulkopuolelle tuodakseen markkinoille mm. innovatiivisia lääkinnällisiä laitteita ja ohjelmistoja. Hälyttävää on lisäksi se, että myös suuret Euroopan ulkopuoliset lääkintälaiteyritykset epäröivät tällä hetkellä uusien tuotteiden lanseeraamista, tehtaiden perustamista taikka muiden investointien tekemistä Eurooppaan.
Näihin ratkaisuihin vaikuttavat erityisesti MD- ja IVD-asetusten täytäntöönpanoon liittyvät keskeneräisyydet, pullonkaulat tiettyjen toimijoiden kuten tuotesertifioinnin kannalta kriittisen ilmoitettujen laitosten suhteen ja aikapaineet. Vaikutusta on myös sillä, että hyvinvointialueilla ei ole riittävää investointivaraa. Tuotteet nimittäin tarvitsevat myös ostajia.
Riski vanhentuvista ja markkinoilta käytöstä poistuvista laitteista koskee ensisijaisesti ortopediaa, traumatologiaa, kuntoutusta ja reumatologiaa, mutta myös mm. lääkinnällisiä ohjelmistoja mukaan lukien erilaiset sairaskertomusjärjestelmät ja sovelluksia, kardiologiaa ja hammaslääketieteen aloja. Yritysten leikkauslistoilla on muitakin kriittisiä tuotteita, jotka koskevat esimerkiksi vaativaa kirurgiaa, tehohoitoa ja pienille erikoisryhmille tarkoitettuja laitteita, kuten lastenkirurgian soveltuvia laitteita.
- Ehdotamme hyvinvointialueille mm. seuraavia välittömiä ja kiireellisiä toimenpiteitä, joilla välttämättömien toimintojen jatkuminen terveydenhuollossa voidaan turvata
- kartoittakaa käytössä olevat laitteet ja järjestelmät ja arvioikaa, onko tuotteiden elinkaaren suhteen huolia
- tarkastakaa olemassa olevat puitesopimukset ja selvittäkää, ovatko tuotteiden CE-sertifikaatit voimassa siirtymäajan loppuessa
- kun uusia hankintoja valmistellaan, varmistakaa tuotteiden saatavuus siirtymäajan loppuessa
- käykää toimittajien kanssa keskustelut mahdollisista toimitusongelmista laiteryhmittäin
- aikaistakaa korvaavia laitteita ja järjestelmiä koskevia hankintoja, mikäli laitteiden tuki on ilmoitettu loppuvaksi (end of life).
Realistinen ja ajantasainen tilannekuva toimii hyvänä herätteenä ja pohjana jatkokeskusteluille laiteinvestointien tarpeesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara HassinenToimitusjohtajaTerveysteknologia ry
Puh:+358 40 531 1661saara.hassinen@teknologiateollisuus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sandra Liede
Johtava lakiasiantuntija, Terveysteknologia ry - Healthtech Finland
Terveysteknologia ry on 40-vuotias toimialajärjestö, joka edustaa yli 160 terveysteknologia-alan yritystä.
Lisätietoja: sandra.liede@teknologiateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveysteknologia ry
Terveysteknologian tuotevienti edelleen ylijäämäistä – Laboratoriodiagnostiikan yritykset hyödyntävät koronan tuomia uusia markkinoita3.4.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen kertoo, että vuonna 2023 terveysteknologian tuotevienti ylsi lähes edellisvuoden tasolle. Viennin arvo oli 2,58 miljardia euroa, laskua edellisvuodesta 4 %. Terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti laski 7,5 prosenttia ja oli arvoltaan 1,60 miljardia euroa. Laboratoriodiagnostiikan vienti laski 4,6 prosenttia 0,86 miljardiin euroon sisältäen laitteet ja reagenssit. Laboratoriodiagnostiikan vienti oli edelleen huomattavasti koronaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla, mikä kertoo yritysten ylläpitäneen hyvin saavutettuja markkinoita, iloitsee Hassinen. Yhdysvallat oli maana edelleen tärkein yksittäinen vientikohde terveysteknologiayrityksille. Tuoteviennin arvo Yhdysvaltoihin oli 856 miljoonaa euroa, mikä oli 33 % kokonaisviennistä. 42 % viennistä suuntautui Eurooppaan, missä Saksa oli tärkein vientikohde. Tuoteviennin arvo Saksaan oli 251 miljoonaa euroa. Kiina oli kolmanneksi tärkein viennin
Yhdysvallat on edelleen suosituin vientikohde terveysteknologiayrityksille – Suomi on monelle vaikein markkina29.3.2023 12:32:41 EEST | Tiedote
Terveysteknologiayritysten tuotevienti Yhdysvaltoihin on palannut koronaa edeltävälle tasolle. Viennin arvo Yhdysvaltoihin oli 872 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kasvua vuodesta 2021 oli 19 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus kokonaisviennistä oli 32 prosenttia.
Terveysteknologian vienti uuteen ennätykseen24.3.2023 08:02:00 EET | Tiedote
Terveysteknologian tuotevienti oli 2,65 miljardia euroa vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta oli 6 %. Vienti luo työpaikkoja ja mahdollistaa kehitystyö- ja teolliset investoinnit.
Mika Hagberg Terveysteknologia ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi8.2.2023 09:57:03 EET | Tiedote
Terveysteknologia ry:n hallitusta pitkään vetänyt Veli Mäkelä siirtyy varapuheenjohtajaksi. Uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Paree Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Hagberg.
Sosiaali- ja terveydenhuollon potilastiedot paremmin käyttöön hyvinvointialueilla12.1.2023 14:24:02 EET | Tiedote
Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän pienentyessä sairauksien ennaltaehkäisy, hoitoon pääsyn parantaminen, omahoidon tukeminen ja laadukkaat hoitopäätökset edellyttävät potilastietojen entistä laajempaa, tietoturvallista hyödyntämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme