Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022
Finnvera-konserni, pörssitiedote 10.11.2022
Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022
Yritysten investoinnit ja rahoituksen kysyntä kääntymässä laskuun – Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos 19 miljoonaa euroa tappiollinen
Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2022 (vs. 1–9/2021 tai 31.12.2021)
- Tulos -19 Me (106) – alkuvuonna tehdyt Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovaraukset ennallaan – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut.
- Tulokset segmenteittäin:
- Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 16 Me (19) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -64 Me (56).
- Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 29 Me (30).
- Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (58).
- Tase 12,9 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 5 %.
- Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,3 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 2 %.
- Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,9 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 1 %.
- Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä olivat 1,3 Mrd. euroa (1,4) ja ne pienenivät 4 %.
- Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,6 Mrd. euroa (1,4) kasvoivat edellisen vuoden lopusta 16 %.
- Omavaraisuus laski 0,5 %-yksikköä 6,5 %:iin (7,1).
- Kulu-tuotto-suhde parani 4,6 %-yksikköä 19,1 %:iin (23,7).
- Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 73 (68), keskiarvoa paransivat paikalliset pienyritykset- sekä kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset -segmentit.
Finnvera-konserni, 1–9/2022 |
|
Tulos |
Taseen loppusumma |
Kokonaisvastuut, emoyhtiön |
Vapaa oma pääoma ja |
Kulu-tuotto-suhde 1–9/2022 |
Omavaraisuus 30.9.2022 |
NPS-indeksi |
Taseen odotettavissa |
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:
”Pk-yritysten ja vientihankkeiden tilanne on vielä positiivinen, mutta näkymät ensi vuodelle ovat poikkeuksellisen varovaiset. Odotamme investointien hidastuvan, ja nähtävissä on, että kotimaan rahoituksen kysyntä kääntyy laskuun. Taustalla ovat Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, komponenttien saatavuusongelmat, inflaatio, korkojen nousu ja ennustettu taantuma. Toisaalta toimialojen välillä on eroja. Energiakriisi ja vihreä siirtymä ovat tuoneet uusia kasvumahdollisuuksia innovatiivisia ratkaisuja tuottaville yrityksille.
Viennin rahoituksessa metsä-, tele-, energia- ja kaivossektorien kehitys on jatkunut positiivisena. Risteilyalustoimiala on hitaasti alkanut toipua koronapandemian seurauksista. Viennin näkymiin vaikuttaa, että Suomen investointihyödykkeisiin painottuva vienti reagoi suhdanteisiin jälkisyklisesti. Yritysten tilauskanta yltää vielä eteenpäin, mutta epävarmuuden seurauksena uusien hankkeiden suunnittelu hidastuu.
Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen. Tulokseen vaikuttaa tappiovarausten määrä ja niiden mahdolliset muutokset. Alus- ja telakkasektorista ensimmäisenä koronavuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei vielä ole riittäviä perusteita. Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun johdosta annoimme 11.3.2022 negatiivisen tulosvaroituksen. Venäjä-vastuista kirjattiin tappiovarauksia alkuvuonna 210 miljoonaa euroa. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä ovat yli puolittuneet vuoden 2021 lopusta noin 463 miljoonaan euroon. Kotimaan toiminnan osalta tulokseen vaikuttaa loppuvuonna valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen mahdollinen palauttaminen 50 prosenttiin. Korvaus korotettiin koronapandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 väliaikaisesti 80 prosenttiin. Jos muutos toteutetaan, kotimaan toiminnan vuoden 2022 tulos tulee olemaan tappiollinen.
Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitettu suora luotonanto ulkomaisille ostajille. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta ovat strategiamme keskiössä, ja sen mukaisesti rajoitamme vientitakuiden myöntämistä öljy- ja kaasuhankkeisiin. Fossiilisten polttoaineiden osalta vientitakuut hiilivoimaloihin rajattiin pois jo vuosi sitten.”
Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta
1–9/2022 (vs. 1–9/2021)
- Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 664 Me (1 079), muutos -38 %.
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 3,6 Mrd. euroa (3,3), muutos 11 %.
- Myönnetyt vientiluotot: 891 Me (655), muutos 36 %.
- Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
- Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.
30.9.2022 (vs. 31.12.2021)
- Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,7 Mrd. euroa (3,0), muutos -11%.
- Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 23,2 Mrd. euroa (22,6), muutos 3 %.
- Nostetut vastuut 14,0 Mrd. euroa (12,1), muutos 15 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut 6,4 Mrd. euroa (5,4).
- Nostamattomat vastuut 7,1 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 2,1 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 9,2 Mrd. euroa (10,5), muutos -12 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut yhteensä 5,5 Mrd. euroa (6,4).
- Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,5 Mrd. euroa (7,9), muutos -6 %.
Taloudellinen kehitys
Finnvera-konserni |
1–9 |
1–9 |
Muutos |
Muutos |
2021 |
Korkokate |
50 |
41 |
9 |
22 % |
55 |
Palkkiotuotot ja -kulut, netto |
155 |
117 |
37 |
32 % |
167 |
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot |
3 |
2 |
1 |
79 % |
2 |
Liiketoiminnan muut tuotot |
42 |
0 |
41 |
- |
4 |
Toimintakulut |
-35 |
-32 |
4 |
11 % |
-46 |
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot |
-5 |
-6 |
-2 |
-28 % |
-8 |
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto |
-222 |
-9 |
213 |
- |
-11 |
Liikevoitto/ -tappio |
-12 |
113 |
-126 |
- |
164 |
Tilikauden voitto/tappio |
-19 |
106 |
-125 |
- |
153 |
Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 106 miljoonaa euroa voitollinen. Tappiollinen tulos johtui alkuvuonna tehdyistä Venäjän vientitakuuvastuiden 210 miljoonan euron tappiovarauksista, joiden määrä pysyi kolmannella vuosineljänneksellä ennallaan. Vuonna 2020 tehtyjen mittavien 1 222 miljoonan euron tappiovarausten purkamiselle ei ollut myöskään perusteita, koska alus- ja telakkatoimialan vastuiden luottoriskissä ei arvioitu tapahtuneen olennaista pienentymistä. Toteutuneiden luottotappioiden määrä oli katsauskaudella 28 miljoonaa euroa (34).
Venäjän kokonaisvastuut pienenivät katsauskaudella tehtyjen järjestelyjen ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta 53 prosenttia eli 977 miljoonasta eurosta 463 miljoonaan euroon. Vastuista nostetut vastuut olivat syyskuun lopussa 456 miljoonaa euroa.
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli tappiovarausten vaikutuksesta 120 miljoonaa tappiollinen, josta 41 miljoonaa euroa kirjattiin saamiseksi valtiontakuurahastolta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.
Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi–syyskuussa edellisvuoteen ja myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 9 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti merkittävimmin parempi korko- ja sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 37 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti erityisesti palkkiotuotot tehdyistä rahoitussopimusten uudelleenjärjestelyistä ja etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutus katsauskaudelle vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.
Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 1 139 miljoonaa euroa (1 224). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma 430 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 709 miljoonaa euroa (825).
Rahoituksen riskiasema
Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 397 miljoonaa euroa ja se laski edellisen vuoden lopusta 252 miljoonaa euroa.
Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatu on pysynyt vuoden aikana tavoitteiden mukaisena. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla. Vastuukannan odotettu tappio (EL) on laskenut edellisen vuoden lopun 3,55 prosentin tasosta ja oli syyskuun lopussa 2,96 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittaisessa jakaumassa on vastaavasti tapahtunut parannusta.
Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 23 214 miljoonaa euroa (22 637). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 21 100 miljoonan euron (19 500) ja sitovien tarjousten 2 114 miljoonan euron (3 137) määrästä noin 74 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 28 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.
Tulosnäkymät vuodelle 2022
Vuoden ensimmäisillä kolmella neljänneksellä ei ole syntynyt lopullisia mittavia, yksittäisiä vientitakuutappioita, mutta luottoriskitaso on edelleen merkittävästi koholla epävarman talousnäkymän johdosta. Epävarmuus kohdistuu varsinkin alus- ja telakkatoimialaan sekä Venäjän vastuisiin.
Alus- ja telakkatoimialan toipuminen koronapandemiasta, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja globaalisti heikentyneet talousnäkymät aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloskehitykseen puolivuosikatsauksen H1/2022 mukaisesti. Konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen tai voitollisuuteen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset lopulliset luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä. Jos kotimaan toiminnan luotto- ja takaustappiokorvaus palautetaan lisäksi 80 prosentista 50 prosenttiin, kotimaan toiminnan tulos tulee olemaan tappiollinen ja muutos voi osaltaan vaikuttaa Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458
Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta www.finnvera.fi.
Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022 (PDF)
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Kasvua odotetaan, mutta tuleeko sitä – ”On Suomelta hyvä suoritus, jos ennustettu talouskasvu toteutuu 2025”27.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Myös viennin elpyminen on vielä heiveröistä eikä hurraahuutoihin ole aihetta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Talouden käänne on tapahtunut, mutta mihin suuntaan ja millä voimalla, se on avoin kysymys. Suomen taloudessa on paljon kasvupotentiaalia sekä lyhyellä että rakenteellisesti pitkällä tähtäimellä.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Suuret palkankorotustavoitteet voivat olla katastrofi kansantaloudelle – Talous ja rahoituksen kysyntä kääntymässä kasvuun12.12.2024 12:43:39 EET | Tiedote
Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.
Donald Trump näyttää voittavan Yhdysvaltain vaalit - Talous kestää neljä vuotta vuoristorataa, suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki6.11.2024 09:32:48 EET | Tiedote
Viimeisimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain entinen presidentti, republikaanien Donald Trump on voittamassa vaalit ja nousemassa uudelle presidenttikaudelle. Jos republikaanit saavat äänivallan myös Yhdysvaltain kongressissa, tämä vahvistaa presidentin asemaa esimerkiksi talouspoliittisissa avauksissa. Voisiko Trumpin kampanjassaan esittämistä kymmenien prosenttien tuontitulleista kaikille maille tulla totta? Tämä on herättänyt etukäteen huolta myös suomalaisviejissä, sillä Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Luvassa on neljä vuotta vähintään retorista vuoristorataa, mutta Yhdysvaltain ja maailman talous kestää tämän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Kotamäki sanoo.
Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuun myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa ensimmäisen kuukauden aikana – Tärkein syy lainan hakemiselle työntekijän palkkaaminen1.11.2024 08:57:03 EET | Tiedote
Finnveran lokakuun alussa käynnistämä puolen vuoden määräaikainen laina mikroyritysten kasvuun on herättänyt paljon kiinnostusta. Ensimmäisen kuukauden aikana lainoja on myönnetty yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Tyypillisin syy lainan hakemiseen on ollut työntekijän palkkaaminen. Laina on tarkoitettu alle 10 henkilöä työllistävän yrityksen kasvua, tuottavuutta tai kilpailukykyä edistäviin rahoitustarpeisiin kuten työllistämiseen tai toiminnan laajentamiseen ja digitalisointiin.
Suomen viennin vanhat kivijalat Yhdysvallat, Saksa ja Kiina murroksessa – Viennin kasvu on haettava tulevaisuudessa uusilta markkinoilta4.10.2024 10:18:47 EEST | Tiedote
Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vaikka riskit ovat suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme