Yritykset kokevat tietojenkalastelun ja haittaohjelmat suurimpina kyberuhkina
Kauppakamarin ja Avarn Security Oy:n kyberturvaselvityksessä nousee vahvasti esiin yritysten huoli tietojenkalastelusta ja haittaohjelmista. Yli kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee tietojenkalastelun (phishing) tai haittaohjelmahyökkäykset suurimpina kyberuhkina.
“Vihamieliset valtiot ja muut rikolliset käyttävät haittaohjelmia laajasti. Mikä tahansa yritys saattaa vaarantaa yhteiskunnan resilienssiä, sillä luottamuksellista tietoa voidaan varastaa ja digitaalisia tuhotöitä valmistella yrityksen tietoverkossa tai sen kautta. Jokaisella yrityksellä onkin digitaalisen liiketoiminnan mukanaan tuoma vastuu. Laiminlyönnit kyberturvassa voivat viime kädessä olla kansallisen turvallisuuden kysymys”, arvioi projektipäällikkö Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Verkkotunkeutumisia vaikea tunnistaa yrityksissä
Yritysten keskuudessa on Vesterisen mukaan puutteita tunnistaa verkkotunkeutumisia. Kaikilla yrityksillä ei ole riittäviä resursseja tunkeutumisten hahmottamiseen ja juuri se mahdollistaa huomaamattoman tiedonkeruun.
”Viidesosa yrityksistä (21 prosenttia) ei tunnista niiden verkkoon tehtyjä tunkeutumisia eikä tiedä millaista tietoa tunkeutuja (36 prosenttia) haluaisi hakea heidän tietoverkostaan. Lisäksi lähes kolmasosa (28 prosenttia) yrityksistä luottaa kolmanteen tahoon, esimerkiksi operaattoriin tai palveluntarjoajaan, ilmoitustahona. Kun tiedostaa rikollisen motiiveja ja tavoitteita, yritysten on helpompi suojata tietoverkkoaan ja siellä olevia tietoja. Kyberrikolliset etsivät luottamuksellista tietoa ja reittejä lopulliseen kohteeseen myös alihankkijoiden kautta. Kriittisen infran yritysten on tärkeää tunnistaa tämä, kun yritykset varautuvat itseensä kohdistuviin, oman toimitusketjunsa aiheuttamiin kyberuhkiin”, Vesterinen sanoo.
Hänen mukaansa lähes kolmasosa kyberturvakyselyyn vastanneista yrityksistä katsoo, että yhtiön sisäinen uhka on merkittävä kyberuhka. Oma työntekijä voi toimia pitkäänkin tietoverkossa siten, ettei sitä erota normaalista työhön kuuluvasta verkkokäyttäytymisestä ja työntekijän on esimerkiksi helppo kytkeä annettu muistitikku tietokoneeseen yrityksen toimitiloissa palomuurin sisäpuolella. Noin kolmasosa vastaajista (32 prosenttia) nosti esille palvelunestohyökkäykset, joita on tänä vuonna nähty Suomessa normaalia enemmän.
Uhkahorisontti laajentunut
Yli puolet (52 prosenttia) vastaajista kokee Venäjän aloittaman hyökkäyssodan sodan lisänneen kybertuhkatilanteita. Yli neljäsosa (28 prosenttia) kokee hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumisen uhan lisääntyneen ja neljäsosa (24 prosenttia) arvioi, että valtiollisten toimijoiden vihamielinen toiminnan uhka on kasvanut.
”Myös Covid-19 pandemia loi yllättäen uudenlaisia haasteita yritysturvallisuudelle esimerkiksi äkkinäisen ja laajamittaisen etätyöhön siirtymisen kautta. Puolet (51 prosenttia) vastaajista kokee etätöiden lisänneen tietoturvariskejä. Näistä haasteista selviäminen vaati nopeaa ja joustavaa reagointia sekä uudenlaisten menetelmien käyttöönottamista ratkaisukeskeisesti”, sanoo kehityspäällikkö Petteri Korsow Avarn Security Oy:stä.
Tiedot ja asenteet yhä esteinä kyberturvalle
Kauppakamari toteutti ensimmäisen kyberuhkaselvityksen jo vuonna 2015. Seitsemässä vuodessa tiedon saatavuus ja työntekijöiden osaaminen nousevat yhä kärkiesteiksi kyberturvallisuuden kehittämiselle. Syyskuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan yritykset tarvitsevat myös lisää tietoa kyberuhkista ja turvallisuusmenetelmistä.
”Kyberturvallisuus on jatkuvaa kilpajuoksua rikollisten osaamisen kehittymisen kanssa ja siksi laajempaa tiedonjakoa yrityssektorin kanssa on kehitettävä voimakkaasti. Puolet (50 prosenttia) vastaajayrityksistä pitää työntekijöiden tietotaidon ylläpitoa suurimpana esteenä kyberturvallisuuden kehittämiselle”, kertoo Korsow. Hän sanoo, että kolmasosa yrityksistä (34 prosenttia) ei löydä riittävästi tietoa kyberuhista ja yli kolmasosa (40 prosenttia) pitää työntekijöiden piittaamattomuutta esteenä kyberturvallisuuden kehittämiselle. ”Jokainen yritys voi vaikuttaa kyberturvallisuuden kokonaisuuteen. On tärkeää, että kyberuhkiin ja varautumiseen liittyvä selkokielinen tieto saavuttaa yritykset laajemmin kuin tähän mennessä”, Korsow jatkaa.
Kyberturvallisuutta pitää johtaa
Vesterinen painottaa, että johdon sitoutumisen kyberturvallisuuteen pitää olla sataprosenttista ja vastuiden selviä.
”Onko organisaation johdolla tarpeeksi työkaluja osoittaa johtajuuttaan myös kyberturvallisuudessa vai mennäänkö siinä helposti vain asioiden johtamiseen ja myönnetään rahoitusta sekä resursseja teknisten kyvykkyyksien kasvattamiseen ja parantamiseen?”, Vesterinen kysyy. Organisaation yksi tärkeimmistä voimavaroista kyberturvallisuuden turvaamisessa ovat ihmiset. Vesterisen mukaan ihmiset tulee saada innostumaan, ei pakottaa, osallistumaan yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. ”Johtajuus tulee sataprosenttisesta sitoutumisesta kyberturvallisuuteen”, Vesterinen linjaa.
Helsingin seudun kauppakamarin ja Avarn Securityn yrityksiin kohdistuvat kyberuhat -selvitys syyskuussa 2022. Vastaajina oli 258 suomalaisyritystä. Kyberturvakyselyyn vastanneista yrityksistä 50 prosenttia edustaa palveluita, 14 prosenttia kauppaa, 10 prosenttia teollisuutta ja rakennusalaa 6 prosenttia. Vastanneista yrityksistä 75 prosenttia oli henkilömäärältään pieniä yrityksiä, jotka työllistävät alle 50 henkilöä. Vastaajista 10 prosenttia oli keskisuuria yrityksiä, joiden palveluksessa on 50–200 työntekijää. Suuria yli 200 henkilöä työllistäviä vastaajia oli 15 prosenttia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Panu Vesterinen, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö, p. 050 590 5196, panu.vesterinen@helsinki.chamber.fi
Petteri Korsow, Avarn Security Oy, kehityspäällikkö, p. 0400 997 998, petteri.korsow@avarnsecurity.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari kysyi yrityksiltä: Espoo erottuu edukseen yritysmyönteisyydessä, kuntien työvoimapalveluille arvostelua12.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat Uudenmaan kuntien yritysmyönteisyyden varsin hyväksi. Suurista kaupungeista edukseen erottuu erityisesti Espoo. Helsinki puolestaan jää selkeästi jälkeen, erityisesti asenteissa yritystoimintaa kohtaan, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä Uudellamaalla sijaitseville yrityksille. Kunnan yritysmyönteisyyttä arvioitiin kolmella kysymyksellä: asenne yritystoimintaa kohtaan, yritys- ja työnantajapalvelujen toimivuus, kunnan houkuttelevuus yritykselle. Yritykset arvioivat vain omaa sijaintikuntaansa.
Puoliväliriihessä huomioitava uusimaalaisten yritysten osaajatarpeet ja vähennettävä kaupan sääntelyä8.4.2025 09:57:47 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari muistuttaa hallitusta puoliväliriihessä, että osaajapula ei saa jarruttaa talouskasvua, kun kasvu alkaa. Siksi hallituksen tulee ryhtyä toimeen nyt. Hallituksen on tässä vaiheessa keskityttävä toimiin, joilla turvataan kasvu erityisesti talouden veturialueilla, kuten Uudellamaalla. Hallituksen on varmistettava se, että Uudenmaan alueen koulutustarjonta vastaa yritysten osaavan työvoiman tarpeisiin. Nuorten oppisopimuskoulutuksesta on tehtävä nykyistä houkuttelevampi yrityksille. Ammatillisesta koulutuksesta pitää päästä sujuvammin ammattikorkeakouluun. Helsingin seudun kauppakamari esittää myös, että työperäisen maahanmuuton perheenyhdistämisen tulorajojen tulkintaa joustavoitetaan ja digitaalinen tunnistautuminen mahdollistetaan jo lähtömaassa. Kaupan investointeja ja kilpailua tulee edistää keventämällä kaupan sijainnin ohjausta merkittävästi. Kuntien maapolitiikan avoimuutta on lisättävä ja keinoja täsmennettävä.
Kutsu medialle: Pormestaritentti Helsingissä25.3.2025 13:02:00 EET | Kutsu
Helsingin seudun kauppakamari kutsuu toimittajat MetropoliAreenan kuntavaalitenttiin. Tentattavana ovat Helsingin pormestariehdokkaat Paavo Arhinmäki, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Wille Rydman ja Daniel Sazonov.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – ”Kauppapoliittiset jännitteet syventävät epävarmuutta”18.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan välttäviksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta ja työllisyydestä ovat hieman valoisampia kuin viime joulukuussa. ”Geopoliittiset jännitteet ja kauppapoliittiset riskit sumentavat horisonttia. Yhdysvaltojen vapaakauppaa rajoittavat toimet lisäävät erityisesti vientivetoisten yritysten liiketoimintariskejä. Poliittinen epävarmuus maailmalla heijastuu nyt suoraan yritysten päätöksentekoon liiketoimintaympäristön heikon ennakoitavuuden takia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. 28 prosenttia alueen yrityksistä arvioi, että Yhdysvaltain EU:lle suunnittelemat ja asettamat tullit ja muut rajoitukset vaikuttavat negatiivisesti niiden liiketoimintaan.
Uudenmaan korkeakoulupaikkavaje jatkuu – ”Uusimaalaiset nuoret selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”11.3.2025 00:10:00 EET | Tiedote
Suomessa on 0,92 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,75, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari. Tilanne ei ole korjaantunut Kauppakamarin viimevuotisesta tarkastelusta. Itse asiassa se on jopa hieman huonompi. Tuolloin Uudenmaan suhdeluku oli 0,76. Petteri Orpon hallitusohjelma sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja suuntaamaan niitä erityisesti muun muassa kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. ”Asiaan pitää tarttua viimeistään kevään puoliväliriihessä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Olli Oja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme