TYÖ2030 | Työterveyslaitos

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitalisaation vaikutukset työelämässä jakautuvat epätasaisesti

Jaa
Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita, ja sen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian myötä. Tuoreen TYÖ2030-ohjelman MEADOW-raportin mukaan digitalisaatio etenee eri toimialoilla ja organisaatioissa eri vauhtia ja saa niissä erilaisia muotoja. Työntekijöiden kokemukset digitalisaation vaikutuksesta ovat varsin myönteisiä, mutta ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla.

Jo aiemmin keväällä julkaistu MEADOW-tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että digitalisaatio on yksi yritysten keskeisistä kasvu- ja kilpailutekijöistä. Digitaalinen kehittyneisyys yhdessä monipuolisten yhteistyöverkostojen ja henkilöstön osallistamisen kanssa edistää yritysten kykyä kehittää markkinoille uusia tuotteita ja palveluita.

Nyt julkaistu raportti tarjoaa uutta tietoa siitä, miten digitalisaatio näkyy konkreettisesti organisaatioiden toiminnassa ja siitä, kuinka yhdenmukaisesti työnantajat ja työntekijät kokevat digitalisaation vaikutukset. Tämä tekee tutkimuksen aineistosta ainutlaatuisen.

Digitalisaation vaikutusten laajuudessa ja luonteessa suuria eroja

Digitalisaatio koskettaa laajasti suomalaista työnantajakenttää. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että toimialojen ja organisaatioiden välillä on suuria eroja digitalisaation vaikutuksissa ja käyttötavoissa. Pisimmällä toimintojen digitalisoinnissa ovat ohjelmistoala ja IT-palvelut sekä rahoitus-, vakuutus-, ja kiinteistöala. Vähiten digitalisaatio on vaikuttanut rakennusalan yritysten toimintaan. Toimialojen sisällä työnantajien oma suhtautuminen digitalisaatioon vaikuttaa siihen, miten se näkyy organisaatioiden toiminnassa.

Tutkimuksen mukaan digitalisaatio vaikuttaa organisaation toimintaan kahdella tavalla: syventävästi ja keventävästi. Syventävät vaikutukset tarkoittavat, että digitalisaatio integroituu osaksi organisaation toimintaa, rakenteita ja prosesseja. Keventävät vaikutukset puolestaan ilmenevät organisaation toimintojen lisääntyvänä ulkoistamisena ja organisaatiorakenteiden keventämisenä. Tulosten perusteella digitalisaation syventävät vaikutukset ovat olleet suomalaisissa organisaatioissa keventäviä vaikutuksia yleisempiä. Tulos on selvästi toisen suuntainen kuin kansainvälisessä keskustelussa usein esitetty käsitys digitalisaation työelämävaikutuksista, jossa keskitytään korostamaan digitalisaation työtä tehostavia ja korvaavia vaikutuksia. Vaikutukset eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Työntekijät kokevat digitalisaation pääsääntöisesti myönteisenä, mutta kokemukset ovat työnantajien edustajia ristiriitaisempia

Digitalisaatio koskettaa käytännössä kaikkia toimialoja, ja lähes puolet työntekijöistä (47 %) ilmoitti käyttävänsä erilaisia digitaalisia välineitä työssään lähes koko ajan. Vaikka työntekijät käyttävät runsaasti erilaisia digitaalisia sovelluksia työssään, eivät he hahmota digitalisaation hyötyjä omassa työssään yhtä laajasti kuin työnantajien edustajat edustamiensa organisaatioiden toiminnassa.

Samalla, kun työntekijät kokevat työn itsenäisyyden, hallinnan ja luovuuden lisääntyneen, on monien kokemus työn nopeatempoisuudesta kasvanut ja työn ergonomiasta sekä me-hengestä heikentynyt.

”Työorganisaatioissa tarvitaan avointa keskustelua digitalisaation hyödyistä ja siihen liittyvistä huolista sekä molemminpuolista luottamusta. Henkilöstön tulisi osallistua, kun pohditaan uusia ratkaisuja digitalisaation hyödyntämiseksi työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamisen välineenä”, kommentoi tutkimusprofessori Tuomo Alasoini tuloksia.

Kasvaako erot teknologisessa kehittyneisyydessä tulevaisuudessa?

Digitalisaatio on tärkeä työelämän muutosvoima myös tulevina vuosina. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tulevaisuudessa organisaatioiden väliset erot digitalisaatiokehityksessä saattavat kasvaa entisestään.

Meadow-tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ne organisaatiot, jotka eivät koe digitalisaatiota itselleen tärkeäksi, ovat tulevaisuudessa muita innottomampia hyödyntämään data-analytiikkaa. Näissä organisaatioissa työskentelevien digivalmiudet ovat myös keskimääräistä heikompia. On tärkeää tukea myös johdon digitaitoja, jotta myös tällaiset organisaatiot pysyvät kehityksessä mukana.

Lataa MEADOW-tutkimusraportti kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätiedot

Tutustu

MEADOW-tutkimus lyhyesti

TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. MEADOW-kysely toteutettiin vuonna 2022 kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa toteutettiin työnantajakysely, joka kohdennettiin suomalaisille yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin ja julkisyhteisöihin. Keväällä 2022 toteutettiin edelleen työntekijäkysely, joka kohdennettiin aiemmassa vaiheessa vastanneiden organisaatioiden työntekijöille. Kyselyn toteutettiin pääosin verkkokyselynä ja sen toteutuksesta vastasi Tilastokeskus. Kyselyssä selvitettiin muun muassa työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä etätyöstä, oppimisesta ja työn kehittämisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34) ja 1816 näissä organisaatioissa työskentelevää työntekijää (vastausprosentti 26).

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati

Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.

Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye