Naiset ja ikääntyvät ihmiset osallistuvat miehiä ja nuoria aktiivisemmin hyväntekeväisyyteen

29.11. vietetään TekojenTiistaita. Teemapäivän avulla halutaan muistuttaa, että jokainen meistä voi tehdä hyvää: antaa aikaa, apua, hyvää mieltä tai lahjoituksia. Kyseessä on vuonna 2012 Yhdysvalloista käynnistynyt kampanja, joka muistuttaa ihmisiä antamisen ja yhteisön voimasta. Kampanja on kerännyt osallistujia jo yli 150 maasta. Suomessa kampanjaa organisoi Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry.

Hyväntekeväisyys on ollut tänä vuonna huipussaan, sillä Ukrainan sota on herättänyt suomalaisten auttamisen halun ennennäkemättömällä tavalla. Apua ja lahjoituksia suunnataan innokkaasti myös moniin muihin hyväntekeväisyyskohteisiin. Tämä selvisi Vastuullinen lahjoittaminen ry:n teettämästä tutkimuksesta, joka toteutettiin aiemmin tänä vuonna.

- Lahjoittajatutkimuksessa nousee esiin muun muassa sukupuolten välisiä eroja: 81 prosenttia naisista osallistuu hyväntekeväisyyteen jollakin tavalla, miehistä puolestaan 65 prosenttia, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

- Myös eri ikäryhmien välillä on huomattavia eroja hyväntekeväisyyteen osallistumisessa. Ikäryhmistä selvästi innokkaimpia ovat yli 65-vuotiaat, joista yli 80 prosenttia kertoi joko lahjoittavansa tai osallistuvansa muin tavoin hyväntekeväisyyteen.

”Hyväntekeväisyydestä saa vastineeksi hyvän mielen”

Vaikuttaja ja Facebookin Miestenhuone-ryhmän ylläpitäjä Tuomo Kasanen eli @veli.koo on intohimoinen hyväntekijä. Hän on koordinoinut Miestenhuoneella kolmen vuoden ajan joulukeräystä, jonka kohteina ovat olleet Hurstin Apu sekä Hope ry, minkä lisäksi rahaa on kerätty tänä vuonna myös ukrainalaisten hyväksi. Kasanen on itse toiminut myös Joulupuu-keräyksen kummina kotikaupungissaan Lahdessa. Hänellä on oma näkemyksensä siitä, mistä miesten vähäisempi into hyväntekeväisyyteen kumpuaa.

- Miehet ovat skeptisempiä siitä, etteivät lahjoitusvarat mene sinne, minne niiden pitäisi. Miestenhuoneella skeptisyyttä ei ole ollut havaittavissa, vaan auttamisesta ja lahjoittamisesta on tullut osa ryhmän ja siihen kuuluvien miesten identiteettiä. Olen tullut siihen tulokseen, että kun mies huomaa vertaistensa osallistuvan hyväntekeväisyyteen, herää myös hänelle itselleen halu ja uskallus auttaa. Lisäksi kun tulokset isketään pöytään, karisevat yleensä loputkin ennakkoluulot, Kasanen kertoo.

- Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi erityisesti nyt vaikeina aikoina, ja uskon toisten ihmisten auttamisen olevan paras keino edistää yhteisöllisyyttä. Saan auttamisesta hyvän mielen ja koen sen kautta vahvaa merkityksellisyyden tunnetta. Toisena syynä on muiden ihmisten konkreettinen auttaminen.

Myös jyväskyläläisellä Kari Kilpeläisellä on pitkä ja vankka kokemus vapaaehtoisena toimimisesta. Hän on toiminut Veteraanivastuu ry:n alaisen Sotiemme Veteraanit -keräyksen Keski-Suomen piiripäällikkönä keräyksen alusta vuodesta 2006 alkaen. Saman ajan hän on toiminut myös Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön asiamiehenä.

- Ehkä päällimmäinen syy vapaaehtoistehtäviini on se, että olen saanut kohdata suvussani kovia kohtaloita kokeneita ihmisiä ja kuullut kertomuksia heidän kokemuksistaan sotien aikana. Kannustan kaikkia ihmisiä tulemaan mukaan vapaaehtoistoimintaan. Minulta usein kysytään, mitä siitä saa vastineeksi. Vastaukseni on ollut, että erittäin hyvän mielen, Kilpeläinen sanoo.

 

Lähteet:
Taloustutkimus tutki suomalaisten lahjoittamista joulukuussa 2021 ja IRO Research Oy huhtikuussa 2022 Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n toimeksiannosta. Molemmissa tutkimuksissa haastateltiin noin tuhatta henkilöä.