Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
- Varsinais-Suomessa susia on paljon ja havaintoja tehdään runsaasti, nopea reagointi ja havainnosta ilmoittaminen petoyhdyshenkilölle sen varmistamiseksi on tärkeää, sanoo riistasuunnittelija Lasse Heimo.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
- Pelkästään Varsinais-Suomessa petoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-järjestelmään lähes 5 000 erillistä havaintotapahtumaa vuodessa, Heimo sanoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali https://www.riistainfo.fi/kurssi/petoyhdyshenkilon-peruskurssi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lasse Heimo, ma. riistasuunnittelija, Varsinais-Suomi
puh. 029 431 2345
lasse.heimo@riista.fi
Jörgen Hermanssonvs. Riistapäällikkö, Varsinais-Suomi
Puh:029 431 2342jorgen.hermansson@riista.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Varsinais-Suomi
Egentliga Finlands hjortdjurslicenser är beviljade – Den effektiva hjortjakten fortsätter10.8.2023 09:50:00 EEST | Pressmeddelande
För kommande jaktsäsongen 2023 har till Finlands viltcentrals verksamhetsområde i Egentliga Finland beviljats 23777 jaktlicenser för vitsvanshjort, 1332 jaktlicenser för älg samt 43 jaktlicenser för dovhjort. Med en jaktlicens kan man fälla ett vuxet djur eller två kalvar.
Varsinais-Suomen hirvieläinpyyntiluvat 2023 myönnetty – Peurajahti jatkuu tehokkaana10.8.2023 09:50:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 23 777 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, 1 332 hirven pyyntilupaa ja 43 kuusipeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla voidaan kaataa yksi aikuinen hirvieläin tai kaksi vasaa.
Finlands viltcentral är orolig över det osäkra vitsvanshjortläget27.12.2022 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Denna säsong har det hittills jagats färre vitsvanshjortar trots gynnsamma förhållanden. Fast vitsvanshjorten är det viktigaste viltet i Egentliga Finland är målet att minska stammen för att minska på krockrisken i trafiken.
Suomen riistakeskus on huolissaan Varsinais-Suomen epävarmasta valkohäntäpeuratilanteesta27.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Valkohäntäpeuroja on metsästetty Varsinais-Suomessa odotettua vähemmän hyvistä metsästysolosuhteista huolimatta. Vaikka valkohäntäpeura on Varsinais-Suomen tärkein riistalaji, tavoitteena on vähentää kantaa kolarivaaran takia.
Varsinais-Suomen ilvesluvat vähenevät vaikka kanta kasvaa24.10.2022 13:10:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus myönsi 11 ilveslupaa Varsinais-Suomeen.