
Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
- Etelä-Hämeessä tehdään paljon ilveshavaintoja, myös susihavainnot ovat lisääntyneet erityisesti alueen länsiosissa, sanoo petoyhdyshenkilö Tapani Numminen Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistyksestä.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
- Etelä-Hämeessä petoyhdyshenkilöt kirjaavat reilu 5 000 suurpetohavaintoa vuosittain, sanoo riistasuunnittelija Marko Muuttola.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petoyhdyshenkilö Tapani Numminen
Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistys
p. 0400105380
Marko MuuttolaRiistasuunnittelija, Etelä-Häme
Puh:029 431 2117marko.muuttola@riista.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Etelä-Häme
Etelä-Hämeen hirvieläinten pyyntiluvat metsästyskaudelle 2023–2024 on myönnetty22.6.2023 14:44:46 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen toiminta-alueelle metsästyskaudelle 2023–2024 myönnettiin 1 130 hirven pyyntilupaa, 12 144 valkohäntäpeuran pyyntilupaa sekä 53 pyyntilupaa kuusipeuralle. Hirven ja valkohäntäpeuran lupamäärä pienentyi edellisvuodesta, haettujen lupamäärien pienentyessä.
Valkohäntäpeurajahdissa työ jatkuu7.4.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Viime kauden metsästys pienensi valkohäntäpeurakantaa lähes kaikilla hirvitalousalueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiivista metsästystä tarvitaan myös tulevalla metsästyskaudella asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiheän peurakannan alueella.