Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian ja Kuohijärven pinnat eivät ole vielä nousseet syksyn matalista korkeuksista, ja myös pienemmissä säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeudet ovat jääneet pääosin ajankohdan keskimääräistä matalammalle. Säännöstelty Vanajavesi on ajankohdalle tavanomaisella korkeudella, mutta vähäisestä tulovirtaamasta johtuen juoksutus Vanajavedestä Pyhäjärveen on melko vähäistä.
- Kun vedet latvajärvissä ja Längelmäveden ja Kukkian kaltaisissa suuremmissa säännöstelemättömissä järvissä ovat matalalla, tarvittaisiin merkittävämpiä vesisateita tai sulamisvesiä, jotta virtaamat Vanajavedellä kasvaisivat tavanomaiselle tasolle, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kanta-Hämeen puolella myös pienempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden matalalla. Tammelan Pyhäjärvellä ja Vanajaveden yläpuolisella Pääjärvellä ero on 15-25 cm ajankohdan keskimääräiseen vedenkorkeuteen.
- Ilman merkittäviä vesisateita ei näidenkään järvien vedenkorkeuksien odoteta nousevan ennen lumien sulamista, jatkaa Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.
Toisaalta näin pystytään paremmin varautumaan mahdollisiin tuleviin tulvatilanteisiin. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata vesi.fi palvelussa.
Mahdollinen sähköpula voi näkyä vesistöjen säännöstelyssä
Pirkanmaan ELY-keskus säännöstelee Vanajaveden vedenkorkeutta Herralanvirran padon ja Lempäälän kanavan avulla. Mahdollinen sähköpula saattaa näkyä tulevana talvena myös Vanajavedellä, sillä Vanajaveden juoksutuksen väliaikaisella lisäämäisellä on mahdollista tukea Kokemäenjoen vesivoiman tuotantoa. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa, tarvitseeko tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyä. Mahdollinen vedenkorkeuden laskeminen tehdään kuitenkin talven lumitilanne sekä säännöstelyn lupaehdot huomioiden, ja tarpeetonta vedenkorkeuden laskemista ei tehdä.
- Vanajaveden vedenkorkeus on tarkoitus nostaa kesäksi jälleen totutulle tasolle, joten ensi kesän vedenkorkeuksissa tämän ei kyllä pitäisi näkyä, kertoo Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kuten tavallisenakin talvena, on Vanaveden ja muidenkin säännösteltyjen järvien rannoilla huomioitava vedenpinnan mahdollinen talviaikainen alentuminen. Talven yli vedessä säilytettävien veneiden osalta on huomioitava, ettei vene pohjaan osumisen seurauksena pääse vaurioitumaan. Myös talven ja kevään mahdolliset tulvat on syytä huomioida vetämällä veneet ja siirrettävät laiturit kuivalle maalle tarpeeksi kauas rantaviivasta myös säännöstelemättömillä järvillä.
Mahdolliset poikkeusjuoksutukset voivat vaikuttaa myös jääoloihin
Pidemmän pakkasjakson myötä järviin on alkanut jo muodostua jääkansia, ja jäiden syntymistä salmipaikoissa edistää myös virtausten vähäisyys.
- Siirrettävät lämpötila-anturit poistettiin järvistä 22.11, vesistöjen lämpötilat ovat jo laskeneet lähelle nollaa kautta linjan, kertoo vesitalousasiantuntija Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Mikäli poikkeuksellisiin juoksutuksiin turvaudutaan, voi tämä näkyä myös jääpeitteissä Vanajavedellä. Vaihteleva juoksutus Vanajavedestä voi myös vaikuttaa Pyhäjärven jäätilanteeseen.
- Ajoittain suuret virtaamat sekä vedenkorkeuden laskusta aiheutuva virtauspinta-alan pieneneminen voivat heikentää jäitä sielläkin, missä jää on tavallisina talvina tai aiempina päivinä kestänyt, muistuttaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua
Koko maan osalta pohjavettä on muodostunut tasaisesti syksyn aikana ja pohjaveden pinnat ovat yleisesti ottaen nousseet kesän alimmista tasoista. Suurimmassa osassa maata pohjavesien pinnankorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla tai hiukan sen yläpuolella. Maan etelä- ja keskiosissa suurissa pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat laskeneet, mutta ovat paikoin jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Sen sijaan pienissä muodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat tavanomaista alempana, vaikka pinnat ovat nousseet tasaisesti elokuusta lähtien. Nousu on kuitenkin paikoin hidastunut.
Pohjavesien pinnankorkeudet perustuvat eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin mittauksiin. Pohjavesien seuranta-asemaverkosto on harva, minkä vuoksi on tärkeää huomioida, että tilanne voi vaihdella paikallisesti paljon. Tarkin paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta ja kaivon käyttäjiltä.
Pirkanmaan seuranta-asemat sijaitsevat Seitsemisessä sekä Oriveden Pyhälistössä. Seitsemisen pohjavesiasemalla pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Oriveden Pyhälistön seuranta-asemalla pohjaveden pinnankorkeudet ovat hiukan pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Molemmilla asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua vuodenajalle tyypilliseen tapaan.
Pohjaveden pintojen nousu jatkuu tyypillisesti maan routaantumiseen saakka, jonka jälkeen pinnat kääntyvät jälleen laskuun, koska routainen maa vähentää pohjaveden muodostumista.
- Pinnankorkeudet tasoittuvat yleensä loppuvuodesta, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Yleisesti pienet muodostumat reagoivat säätilan muutoksiin suuria nopeammin. Pohjaveden korkeutta voi seurata kansallisessa vesi.fi -karttapalvelussa, jonne on mahdollista jättää myös omia havaintoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p. 0295 036 103
vesitalousasiantuntija Simo Ylönen, p 0295 036 171
Kanta-Hämeen ELY-keskus:
vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, p. 0295 025 158
vesitalousasiantuntija Jukka Sainio, p. 0295 025 064
Pohjavedet:
pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara, p.0295 036 246
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Itä-Suomessa viikolla 153.4.2025 12:12:10 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen maanteillä (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) siirrytään keskiviikosta 9.4.2025 alkaen kesäajan nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitusmuutoksia aletaan toteuttaa viikolla 14 Etelä-Suomesta ja koko Suomessa on määrä palata kesärajoituksiin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 16.4.20253.4.2025 07:35:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien maantieverkon talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen aloitetaan Väyläviraston ohjeen mukaisesti keskiviikkona 16.4.2025. Merkit tulevat vaihdetuksi koko alueella viimeistään perjantaina 18.4.2025. Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.
Keskimääräistä tai vaikeaa kelirikkoa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen2.4.2025 13:44:40 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueille ennustetaan keskimääräistä ja osalle Koillismaan ja Kainuun sorateille jopa vaikeaa kelirikkoa. Kelirikon vaikeusasteessa voi olla isoja paikallisia vaihteluita ja kevään sää vaikuttaa kelirikon kehittymiseen. Aurinkoinen ja tuulinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa ennustettua kelirikkoa merkittävästi.
Totalt 2 miljoner euro utlyses för projekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk i EHFVF:s tidsbundna ansökningsomgångar2.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfondens (EHFVF) tidsbundna ansökningsomgångar har inletts. Finansiering kan sökas för utveckling, innovationer och rådgivning som gäller kommersiellt fiske och vattenbruk, för fiskeriekonomiska restaureringar och för forskning som gäller miljö och fiskresurser. Under ansökningsomgångarna utlyses totalt 2 miljoner euro. Ansökningstiden pågår till 5.5.2025.
Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn hankkeisiin haettavissa yhteensä 2 miljoonaa euroa EMKVR:n määräaikaisissa hauissa2.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt ovat auenneet. Haettavissa on rahoitusta kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämiseen, innovaatioihin ja neuvontaan, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimukseen. Hakumenettelyissä on jaossa yhteensä 2 miljoonaa euroa. Rahoitusta on haettavissa 5.5.2025 saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme