Tutkimus: Etenkin keskituloisten taloudellinen mielenrauha järkkynyt – monen pelko ylimitoitettua

Keskituloisten luottavaisuus omaan taloudelliseen tilanteeseensa on laskenut eniten verrattuna pieni- ja suurituloisiin. Keskituloisista luottavaisesti nykyiseen omaan taloudelliseen tilanteeseensa suhtautui vain 32 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin sama luku oli 44 prosenttia. Kaikista vastaajista luottavaisesti nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa suhtautui 25 prosenttia (v. 2021 33 %).

Tänä syksynä myös kuluttajaluottamus on laskenut mittaushistorian pohjalukemiin. Osa kuluttajista on todella tiukilla, mutta monen taloudessa on yhä liikkumavaraa. Asiantuntijat ovat myös pohtineet, ovatko kuluttajat katteettoman pessimistisiä verrattuna todelliseen taloudelliseen tilanteeseensa.

”Huolen ei kannata antaa jähmettää omaa elämää. Jos oma taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, niin juuri nyt on oikea aika käydä kampaajalla, ravintolassa, vaateostoksilla ja asuntonäytöillä. Suomen työllisyys on vahva, ja moni asia viittaa sen pysyvän vahvana myös tulevaisuudessa. Ensiasunnon ostajille avautuu nyt todella hyviä tilaisuuksia päästä kiinni omaan asuntoon”, sanoo Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan vt. johtaja Janne Lassila.

Lyhennysvapaissa ei merkittävää kasvua

Danske Bankin tilastojen perusteella etenkin keskituloisilla asiakkailla menee hyvin. Korona-aikana säästettyjä puskureita ei ole merkittävissä määrin käytetty, ja asiakkailla on hyvät valmiudet selvitä poikkeuksellisesta talvesta. Lyhennysvapaahakemusten määrä on hieman noussut, mutta valtaosassa talouksista tämäkin mahdollisuus on yhä käyttämättä.

Danske Bankin asiakaskunnassa keskituloisilla jäi marraskuun alussa käteen kuukausittaisista tuloista noin 60 euroa enemmän vuoden alkuun verrattuna. Miesten ja naisten välillä ei ole suurta eroa.

Black Friday -viikolla käteen jäävissä tuloissa on nähty pieni lasku. Tässä vaiheessa Danske Bank arvioi, että Black Friday ja joululahjaostokset ovat ainakin merkittävästi vaikuttaneet käteen jääviin tuloihin. Ne voivat myös selittää muutoksen kokonaan.

”Osa kotitalouksista kärsii inflaatiosta ja energian hintojen noususta kohtuuttomasti. Samaan aikaan monelle kotitaloudelle rahojen loppuminen energian hinnan ja korkojen nousun vuoksi ei ole ongelma ainakaan vielä, vaan käteen on jäänyt aiempaa enemmän. Jos koronan aikaan kertyi koronapuskuria, syntyykö osalle suomalaisista nyt kriisitalven puskurirahasto, vai onko joulun menojen jälkeen nähtävissä käännettä toiseen suuntaan”, pohtii Lassila.

Huolen ei kannata antaa jähmettää  

Tänä syksynä moni suomalainen on huomannut, että energiaan ja korkoihin menee aiempaa enemmän rahaa. Rahojen riittävyyttä murehtii viikoittain naisista noin joka kolmas ja miehistä noin joka neljäs. 

Kuukausittain rahojen riittävyyttä pohtii 62 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä. Huoli rahojen riittämisestä on kasvanut eniten keskituloisilla. Myös tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeutunut tänä vuonna erityisesti keskituloisten parissa. 

”Lisäksi naisten luottamus arjen kuluista suoriutumiseen on laskenut viime vuodesta suhteessa enemmän kuin miesten. Naisten taloudellinen mielenrauha on aiemminkin ollut miehiä heikompi, ja nyt näemme erojen kasvavan entisestään”, sanoo Lassila.

Jos oma taloudellinen tilanne huolettaa, Lassila kehottaa tarkastelemaan omaa kulutustaan ja selvittämään oman talouden käytettävissä olevat joustot.

“Näin hahmotat konkreettisina numeroina omaa rahankäyttöäsi ja tunnistat niitä kohtia, mistä voisi tinkiä. Asuntolainalle voi myös hakea laina-ajan pidennystä tai lyhennysvapaata, kun tarvitset helpotusta arjen kuluihin”, Lassila toteaa.

Tietoa tutkimuksesta:  

Suomessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 3013 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Suomessa 27.6.-9.7.2022. Tutkimusajankohtana inflaatio ja korot olivat jo lähteneet nousuun ja sekä hintojen että korkojen nousu oli aktiivisessa keskustelussa. Samaan aikaan Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus omaan talouteen oli jo sukeltanut.