Kotitalouksien jätteen kierrätys tehostunut monilla Suomen kuntaseuduilla

Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin 10 kuntaseudulle, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Lisäksi mukana on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n omalla laskentamallillaan tuottamat tiedot pääkaupunkiseudulta. Selvityksessä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta osana Circwaste–Kohti kiertotaloutta-hankkeen edelläkävijäkuntia tai Fisu-verkostoa (Finnish sustainable communities). Kuntaseutu tarkoittaa koko sitä aluetta, jolla tarkasteltavien kuntien jätelaitokset vastaavat jätehuollosta.
Kierrätysaste nousussa
Kierrätysaste nousi lähes kaikilla seuratuilla kuntaseuduilla. Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun sekä Porvoon seuduilla kierrätysaste on noussut vuodesta 2016 vuoteen 2021 EU-tavoitteiden edellyttämää tahtia eli noin viisi prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana.
”Positiivisen kehityksen taustalla vaikuttaa olevan monia syitä, kuten biohajoavien jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja sekajätteen määrän väheneminen. Lisäksi osalla kuntaseuduista jätetiedon seurannan tarkentuminen on vaikuttanut tuloksiin. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä täytyy kuitenkin edelleen parantaa tulevina vuosina kovaa tahtia koko maassa”, sanoo tutkija Tiina Karppinen SYKEstä.
Valtakunnallinen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt pitkään samalla tasolla. Noin puolet yhdyskuntajätteestä tuotetaan kotitalouksissa. Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 37 prosenttia. Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on nostaa kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä 55 prosentin, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin.
Jätteen määrän kehityksessä alueellisia eroja
Jätteen määrän vähentäminen on tärkeä valtakunnallinen tavoite. Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2021 yhdyskuntajätteen määrä on asettunut vuoden 2020 tasolle, mutta on aiemmin ollut vuodesta 2010 alkaen varsin tasaisessa kasvussa.
Kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrien kehitys on ollut kahtiajakoista. Kotitalousjätteen määrä on seurantajaksolla laskenut Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vantaan seuduilla. Laskua näillä seuduilla on ollut parista prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Kasvua jätemäärissä on sen sijaan ollut Forssan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan ja Porvoon seuduilla. Näilläkin seuduilla kotitalousjätteiden määrä oli vuonna 2021 alhaisempi kuin vuonna 2020.
Kuntaseuduilla koronaviruksen aiheuttama pandemia on nostanut varsinkin vuoden 2020 jätemääriä lisääntyneen kotona olon myötä. Osa jätelaitoksista kertoo jäteasemille tuotujen jätteiden määrän nousseen esimerkiksi kotien siivoamisen ja tavaroista luopumisen seurauksena. Myös pakkausjätteiden määrä on tuottajayhteisön mukaan kasvanut, oletettavasti noutoruuan ja tavaroiden postituspalveluiden käytön lisääntymisen vuoksi.
Alueellista tietoa jätteistä tarvitaan
Valtakunnallinen jätesuunnitelma ohjaa jätehuollon kehittämistä Suomessa. Sen mukaan kuntakohtainen jätetieto auttaisi tehostamaan paikallista kierrätystä. ”Kotitalousjätteen määrä kertoo paljon kulutustottumuksista ja kierrätysaste lajittelun tehokkuudesta. Kuntien jätelaitokset, kunnat ja yritykset seuraavat usein tarkastikin jätemääriään ja niiden hyödyntämistä. Olisi tärkeää saada nämä tiedot yhä paremmin yhteen, jotta voisimme muodostaa kokonaiskuvan tietyn alueen yhdyskuntajätteistä”, muistuttaa Karppinen.
SYKE on kehittänyt Circwaste-hankkeessa yhdessä jätealan toimijoiden kanssa menetelmää kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seuraamiseksi eri alueilla. Menetelmään ja käytettävissä olevan tiedon puutteisiin sekä varastojen muutoksiin liittyvistä syistä alueellisista jätemääristä ja kotitalousjätteen kierrätysasteista ovat vertailukelpoisia keskenään ainoastaan kunkin kuntaseudun eri vuodet ja muutosprosentit. Menetelmä ei sovellu muuhun kuntaseutujen väliseen vertailuun.
Tutustu indikaattoreihin
- Tiedotteen liitteenä kotitalousjätteen alueellisen seurannan luvut kuntaseuduittain jaoteltuna (jätteen määrä ja kierrätysaste) HUOM: Liitteeseen lisätty yksiköt 15.12.2022
Lähteet: Jätelaitokset (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Jätekukko Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Mustankorkea Oy, Puhas Oy, Salpakierto Oy ja Rosk’n Roll Oy Ab), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Suomen palautuspakkaus Oy Palpa, Tilastokeskus ja Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1376, etunimi.sukunimi@syke.fi
Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1437, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme