Syöpähoitoja lähempänä kotia – lähisairaalat apuna kasvavissa potilasmäärissä

Tehokkaiden uusien syöpähoitojen myötä yhä useammat elävät sairautensa kanssa entistä pitempään. Multippeli myelooma on esimerkki kroonisesta syöpäsairaudesta, jonka ennuste on parantunut merkittävästi. ”Elossa olevien myeloomapotilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa”, kertoo Raija Silvennoinen, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri HUSista. Samaan aikaan Suomessa on huomattava vaje syöpälääkäreistä ja hematologeista. Lähisairaaloiden osaamisen hyödyntäminen on yksi konkreettisista ratkaisukeinoista syövänhoidon resurssihaasteeseen.

Yksiköiden yhteistyö ja resurssien jakaminen yhdenvertaisen hoidon tukena

Muutamissa sairaanhoitopiireissä on saatu hyviä kokemuksia lähihoitomallista, jossa syöpähoitoja annetaan lähempänä potilasta. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan ja Pietarsaaressa sijaitsevan Malmin sairaalan välillä on ollut jo pitkään käytössä menestyksekäs hoitomalli, joka mahdollistaa suonensisäisten ja ihon alle pistettävien syöpähoitojen osittaisen toteuttamisen aluesairaalassa, lähempänä potilaan asuinpaikkaa. Pienempien yksiköiden osaamisen hyödyntäminen osana syöpähoitojen toteutusta vapauttaa erikoissairaanhoidon resursseja.

”Lähisairaalat saavat lisää vastuuta, lisää tehtäviä ja lisää positiivista potilasvirtaa, mitä ne monesti haluavat”, Sanna Asplund, hematologian ylilääkäri Vaasan keskussairaalasta kertoo ja jatkaa: ”Hoidon antaminen lähempänä kotipaikkakuntaa lisää myös potilaan motivaatiota ja sitoutumista hoitoon, sekä auttaa jaksamaan”.

Suomessa siirrytään 1.1.2023 uusiin hyvinvointialueisiin. Uudistuksen tärkein tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Samalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation myötä uudistus tuo mahdollisuuden toteuttaa terveydenhuollon palveluja uudella tavalla. Kansanedustaja Paula Risikon mukaan terveydenhuollon osaamisen kokonaisvaltainen hyödyntäminen on tärkeä tekijä lainmukaisen, yhdenvertaisen ja vaikuttavan hoidon turvaamisessa. ”Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille tarvitaan yhteistyörakenteita ja tapoja tehdä yhteistyötä, potilaan parhaaksi”, Risikko sanoo. ”Lähihoitomallilla on mahdollista parantaa palvelujen saatavuutta ja palveluketjujen sujuvuutta”, hän summaa.

Lähihoitomallissa syövänhoito toteutetaan pääsairaalan (yliopisto- tai keskussairaala) ja lähisairaalan (aluesairaala tai terveyskeskus) läheisessä yhteistyössä. Hoitovastuu säilyy pääsairaalalla: hoitopäätökset, hoidon aloitus ja arviointi tehdään aina hoidosta vastaavan lääkärin toimesta. Syövän lähihoito ei sovellu kaikille potilaille: soveltuvuuden arvioinnissa keskeisiä ovat sairauden tila ja potilaan vointi.

”Oleellista on myös varmistaa tiedonkulku eri yksiköiden välillä, jotta potilas saa tavoitellut hyödyt lähiyksikössä asioimisesta”, toteaa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

Lyhyempi matka hoitoon auttaa jaksamaan

Syöpäyhdistyksien ja lääkeyritys Amgenin toukokuussa 2022 toteuttaman kyselyn perusteella suurin osa syöpää sairastavista ja heidän läheisistään suhtautuu positiivisesti syöpähoitojen toteuttamiseen osittain lähiyksikössä riippumatta siitä, onko heillä omakohtaista kokemusta lähihoidosta. Potilaat suhtautuivat lähihoitoon positiivisesti etenkin lyhyemmän matka-ajan takia, sillä osa vastaajista kertoi hoidon jälkeisten sivuvaikutusten tekevän matkustamisesta ikävää. Lähihoitoa saaneista potilaista 88 % arvioi kokemuksen positiiviseksi. Jopa 83 % koki hoidon toteuttamisen lähisairaalassa parantaneen heidän elämänlaatuaan. ”Hoidot ovat itsessään jo rankkoja, ja kun matkaa hoitopaikkaan on yli 100 km ja pitäisi käydä monta kertaa viikossa, niin hoitojakson jälkeen voimat ovat usein ihan loppu ja hoitojen välinen aika menee sängynpohjalla”, yksi kyselytutkimukseen vastannut perusteli myönteistä suhtautumistaan.