Hiilensidonta vaatii panostusta metsien kasvuun ja metsänhoidon laatuun

Tuoreimmen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan maankäyttösektori kääntyi vuonna 2021 nielusta päästölähteeksi. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna, vaikka metsänielujenkin koko pieneni. Tärkeimmät syyt muutokseen ovat runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen sekä ojitettujen suometsien päästöjen uusi laskentamenetelmä.

MTK muistuttaa, että puumarkkinatilanne ja vuosittaisten hakkuumäärien vaihtelu heiluttavat metsänielujen kokoa vuodesta toiseen. ”Hakkuiden osalta nielujen kehitystä on perusteltua tarkastella pidemmällä aikavälillä. Kestävässä metsätaloudessa, jossa metsien uudistamisesta huolehditaan, metsät säilyvät hakkuista riippumatta hiilinieluna myös tulevaisuudessa”, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä toteaa.

MTK pitää tärkeänä, että metsien kasvu turvaa ja vahvistaa hiilensidontaa tulevina vuosina. ”Metsien kasvuun tarvitaan lisäpanostusta, ja metsänhoidon tasoa tulee nostaa. Toimenpiteitä tarvitaan niin taimikonhoitorästien purkamiseen kuin harvennusten laatuun”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo. Mäki-Hakola viittaa metsien kasvun kannalta liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin, jotka mainittiin myös Luken selvityksessä.

Juuri hyväksytyn Kansallisen metsästrategian 2035 toteutus ja hankkeet tähtäävät vahvasti myös metsien kasvun, terveyden ja positiivisten ilmastovaikutusten turvaamiseen. MTK muistuttaa, että hiilinielujen lisäksi metsäsektori tuottaa merkittäviä talous-, työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia koko yhteiskunnalle.

”MTK haastaa kaikki mukaan metsien hoidon laatukampanjaan, jolla metsien kasvu, nielut ja tuottokyky pidetään yllä monimuotoisuutta unohtamatta. Metsänomistajat ja käytännön metsätoimijat kaipaavat myös työrauhaa ilmastoviisaiden metsänhoitotoimien toteuttamiseen”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola painottaa.