ICT-alan 1 580 000 000 tonnin kasvihuonepäästöt saatava kuriin

ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on 4-10 % ja kasvihuonepäästöistä 2,1-3,9 %. Luvut ovat voimakkaasti kasvavia. Vaikka ala käyttääkin paljon uusiutuvaa energiaa, kasvavat päästöt silti energiankulutuksen myötä. Lisäksi alaa ja tietotekniikka yleisestikin vaivaava laitteiden lyhyet elinkaaret ja uutuuksien himo kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja aiheuttavat osaltaan luontokatoa.

Suomi on maailman johtavia maita ekotehokkaiden ohjelmistojen ympärillä käytävässä keskustelussa. Useampi IT-alan yritys on ottanut aiheen osaksi strategiaansa ja aiheesta tehdään tutkimusta esimerkiksi Aalto ja LUT-yliopistoissa. Yliopistotutkimusten ohella joulukuussa on julkaistu uusi opaskirja, joka pyrkii opastamaan kehittäjiä vihreämmän koodin kirjoittamiseksi sekä määrittelemään käsitteen.  

Kirjassa argumentoidaan, että nykyinen sovelluskehittämisen nopeuteen perustuva tapa toimia on tulossa tiensä päähän ja jatkossa myös IT-alan tulee osallistua energiansäästötalkoisiin. Vihreä koodi rakentaa kestävämpää maailmaa rajoittamalla ohjelmistojen energiankulutusta ja tiedonsiirtoa, siirtämällä prosessointia edullisen sähkön hetkiin ja pidentämällä laitteiden uusintasykliä.

“Vihreästä koodista on puhuttu paljon Suomessa, mutta kukaan ei ole pystynyt kertomaan, että mitä se tarkalleen ottaen on. Asia kiinnitti huomioni eikä jättänyt rauhaan. Siksi kirjoitin tämän opaskirjan.”, toteaa Kalliola. Jotta kirjan vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret, se on ladattavissa maksutta Exoven sivustolta.

Exoven toimitusjohtaja Lars Oehlandt jatkaa: “Vastuullisuus on Exoven DNA:ssa ja siksi on meille luonnollista huomioida IT-järjestelmien energiankulutus ja päästöt. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Vastuullisuuskompassimme, hiilineutraalit verkkopalvelut yhteistyössä UpCloudin kanssa ja tämä Jannen julkaisema kirja.”

Kirja pureutuu IT-järjestelmien tehokkuuteen kolmea kautta: tehokkuuden mittaaminen, hukan poistaminen ja ratkaisujen minimointi. Kalliolan mukaan tehokkuuden mittaaminen on vielä lastenkengissä ja ei ole aikaa odottaa, että mittaustuloksia olisi julkisesti saatavilla. Sen sijaan energiaa syövää ja arvoa tuottamatonta hukkaa voidaan poistaa jo nyt ja sovellusten minimointi on järkevä strategia uusille ratkaisuille.

Regulaatio kiristyy ja selvitystöitä on luvassa

Vaikka kirja on suunnattu ensisijaisesti sovelluskehittäjille ja suunnittelijoille, siitä on merkittävää hyötyä myös IT-johdolle ja yrityksen vastuullisuusasiantuntijoille. Aiheen ympärille kaavaillaan regulaatiota useista eri suunnista, esimerkiksi IFRS-standardi tulee muutaman vuoden sisällä vaatimaan yritysten hiilitaseen vuosittaista laskemista ja julkistamista kaikkien kolmen laajuusalan (scope) osalta. Lisäksi on odotettavaa, että EU:n vaatimukset tulevat myös kiristymään.

“IT-järjestelmien energiankulutuksen mittaaminen ja hiilijalanjäljen laskenta on sen verran vaikeaa ja alkutekijöissään, että päätin kirjoittaa aiheesta kokonaisen luvun kirjaan.”, totetaa Kalliola ja jatkaa, “Odotettavissa oleva työmäärä on samaa luokkaa GDPR-selvitysten kanssa ennen vuotta 2018.”