Lapsiperheiden kotipalveluun sisältyy runsaasti haasteita leskiperheiden vanhempien näkökulmasta

Kotipalvelun hakeminen oli sujunut hyvin tai erittäin hyvin 45 prosentilla leskiperheiden vanhemmista (kaikki perheet 61 %) ja huonosti tai erittäin huonosti 32 prosentilla (kaikki perheet 15 %). Tässä kohdassa leskiperheiden vanhemmat erottuivat tutkimuksessa - kotipalvelun hakeminen on sujunut heiltä selvästi muita perhetyyppejä huonommin. Esteiksi palvelun saannille leskiperheiden vanhemmat määrittelivät erityisesti kaksi syytä: minulla ei ollut voimia hakea palvelua ja kunnan omat kriteerit estivät palvelun saannin.
Nuoret Lesket ry:n toiminnanjohtaja Miia Iivonen pitää huolestuttavana, että niin moni kyselyyn vastanneista leskistä kokee tuen hakemisen haastavaksi.
”Puolison ja toisen vanhemman kuolema on valtava kriisi ja kuormittavassa elämäntilanteessa tuen saaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Leskellä itsellään ei välttämättä ole voimavaroja hakea aktiivisesti tukea, joten kotipalvelua tulisikin tarjota menetyksen kokeneille perheille automaattisesti ja tarvittaessa myös auttaa palvelun hakemisessa”, Iivonen sanoo.

Ammattilaisten apua arvostettiin

Hyvinä kokemuksina leskiperheet kokivat tilanteet, joissa ammattilainen oli auttanut heidät kotipalvelun piiriin. Kotipalveluun ohjanneita tahoja olivat olleet esimerkiksi neuvola, varhaiskasvatus ja sosiaalitoimi. Osa vastaajista nosti esiin kotipalveluavun tärkeyden jo ennen puolison menehtymistä, hänen sairastaessaan.
Haasteina koettiin se, että kotipalvelun tarvetta piti perustella useaan otteeseen ja palvelun saaminen vaati paljon palavereja tai omatoimista selvitystyötä. Kotipalvelua olisi tarvittu kodin- ja lastenhoitoon esimerkiksi kuolemaa edeltävään tilanteeseen, jolloin perheen toinen vanhempi oli sairaalassa saattohoidossa olevan vanhemman kanssa tai tilanteessa, jossa perheen lapsi oirehti voimakkaasti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kriisitilanteessa avun selvittäminen koettiin leskiperheissä usein liian raskaana.

Kotipalvelun kesto riittämätön

Leskiperheen vanhemmista 46 % vastasi kotipalvelun vastaavan hyvin tai erittäin hyvin heidän tarpeeseensa (kaikki perheet 62 %), kun taas 28 % leskiperheistä koki kotipalvelun vastaavan huonosti tai erittäin huonosti heidän tarpeisiinsa (leskiperheiden luku oli kaikista perheryhmistä korkein, kaikki perheet 10 %). Leskiperheet erottuvat tässä kohtaa selkeästi muista perheryhmistä. Kyselystä saadut tulokset eivät Iivosen mukaan tulleet yllätyksenä.
”Tämä on ollut meillä jo tiedossa. Lesket ovat tuoneet paljon esille sitä, että kotipalvelu ei aina vastaa tarpeisiin ja usein sen kesto on koettu riittämättömänä”, Iivonen toteaa.
Kotipalvelua olisi tarvittu avuksi kotitöihin, lastenhoitoon ja vanhemman omaan lepoon muuttuneessa elämäntilanteessa. Yksi useassa vastauksessa esiintullut puute oli se, ettei kotipalvelua ollut mahdollista saada ilta-aikaan.
Leskiperheen vanhemmista 36 % koki kotipalvelun jatkumisen keston riittäväksi (kaikki perheet 51 %), kun taas 54 % koki, ettei palvelun kesto ollut riittävä (kaikki perheet 35 %). Myös tässä asiassa leskiperheiden tilanne oli selvästi muita perheryhmiä huonompi. 

Monimuotoiset perheet -verkoston teettämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, minkälaiset perheet tällä hetkellä käyttävät lapsiperheiden kotipalvelua, miten se on koettu, minkälaisissa tilanteissa sitä käytetään ja missä laajuudessa. Lisäksi selvitettiin, miksi lapsiperheiden kotipalvelua ei käytetä, haeta tai olla saatu, jos sille on ollut tarvetta.
Tutkimus toteutettiin paneelitiedonkeruuna sekä sähköisenä kyselynä syyskuussa 2022. Kohderyhmän muodosti alle 18-vuotiaiden lasten perheet (perheen vanhemmat). Tutkimus perustuu kaikkiaan 664 vastaukseen. Vastaajista 72 oli leskiperheen vanhempia. Tutkimuksen toteutti Innolink.