Kyselytutkimus: Reilusti yli puolet suomalaisista pelkää nyt yhtiövastikkeiden nousua – noin joka neljäs erityisen huolissaan
Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista ympäri maan. Tuloksista selviää, että eniten huolta yhtiövastikkeiden korotuksista kantavat 35–44-vuotiaat (34 % täysin samaa mieltä) sekä yksinhuoltajat (35 % täysin samaa mieltä).
Vastikkeiden noususta taas selkeästi vähiten kantavat huolta 18–24-vuotiaat, sillä tässä vastaajaryhmässä ainoastaan 8 prosenttia oli tilanteen huolestuttavuudesta täysin samaa mieltä.
Myös vuosituloilla ja asemalla työelämässä oli vaikutusta huolen määrään. Siinä missä yrittäjät (31 %) ja työntekijät (30 %) olivat erittäin huolissaan vastikkeiden noususta, johtavilla toimihenkilöillä vastaava luku oli 19 prosenttia. Noin joka viides (20 %) työtön työnhakija oli erittäin huolissaan tilanteesta.
Kun katsotaan tuloluokkia, 20 000 euroa vuodessa tienaavista vastaajista suurta huolta kantoi suurin osuus (31 %), kun taas yli 100 000 vuodessa tienaavista täysin samaa mieltä yhtiövastikkeiden nousun huolestuttavuudesta oli vain 11 prosenttia.
Taloyhtiöt voivat vaikuttaa vastikekuluihin lämmityksen käyttöä optimoimalla
Wattisen liiketoimintajohtaja Olli Rasia pitää nykyistä kehitystä huolestuttavana.
"Suomalaisilla on nyt aito pelko siitä, että vastikkeet nousevat muiden kustannusten kasvun lisäksi. Jokaisen taloyhtiön kannattaa nyt miettiä, mitä asian helpottamiseksi on tehtävissä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä", Rasia sanoo.
Kyselytutkimuksen perusteella reilusti suurin osa vastaajista (76 %), kokee pystyvänsä säätämään asuntonsa lämpötilaa haluamakseen. Pelkkä lämpötilan käsisäätö ei kuitenkaan mahdollista energiankulutuksen optimointia tai asumismukavuuden varmistamista erilaisissa tilanteissa.
”Perinteisen termostaatin säätäminen käsin on tietynlaista arpapeliä. Se ei ole kovin tarkkaa, eikä huomioi esimerkiksi poissoloja tai yöpudotusten käyttöä. Ihmisten kiinnostus ja tietoisuus älyteknologiasta lämmityksen apuna on kasvanut, ja se on näkynyt meillä Wattisellakin. Yhä useampi toivoo mahdollisuutta säätää jokaisen huoneen lämpötila erikseen tai laskea lämpötilaa kodin ollessa tyhjillään tai yöllä nukuttaessa. Juuri tällaisilla ratkaisuilla pystymme helpottamaan energiakriisin vaikutuksia”, sanoo Rasia.
Kauko- ja maalämpöä hukataan
HSY:n mukaan Suomen asuinrakennusten yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö: noin kolmannes kaikista asuinrakennuksista on kaukolämmitteisiä ja kerrostaloista jopa lähes 90 prosenttia. Rasian mukaan siksi onkin valitettavaa, että etenkin useissa kaukolämpöä, ja myös maalämpöä, käyttävissä kerrostaloissa lämmitysjärjestelmät eivät tällä hetkellä toimi optimaalisesti, eivätkä näin tuota niin suurta energiasäästöä ja asumismukavuutta kuin on mahdollista.
“Tyypillisimpiä ylilämmityskohteita ovat taloyhtiön yleiset tilat, joiden lämmitystä kannattaa rajoittaa käyttötarpeen mukaan. Toinen energiahukan paikka on ilmanvaihto; varsinkin silloin, kun kello-ohjattu tehostus ei vastaa todellisia käyttöaikoja. Kolmas kehityskohde on asuinlämpötilojen rajoittaminen, sillä monessa taloyhtiössä lämmitykselle ei ole määritetty selkeitä ala- ja ylärajoja”, sanoo Rasia.
Rasia korostaa, että näistä ongelmista moni olisi ratkaistavissa jo olemassa olevien älyteknologioiden ja -palveluiden avulla. Helposti asennettavilla älyratkaisuilla on esimerkiksi mahdollista tunnistaa energiahukkakohdat tehokkaasti ja leikata kulutushuippuja automaattisesti. Älyteknologia myös mahdollistaa asukkaalle omien huonelämpötilojen säätämisen asumismukavuuden varmistamiseksi.
”Tällaisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa jopa 20 prosentin säästöt taloyhtiön energiankulutuksessa. Kun energian riittävyydestä on jatkuva epävarmuus, on käytettävä kaikkia mahdollisia ratkaisuja energiankulutuksen vähentämiseksi raskaampien energiaremonttien rinnalla. Tarvittava teknologia nopeiden ratkaisujen tekemiseen energiakriisin torjumiseksi taloyhtiöissä on jo olemassa – vieläpä ilman isoja investointeja. Nyt on korkea aika ottaa ne käyttöön”, summaa Rasia.
Lisätietoja medialle:
Olli Rasia, liiketoimintajohtaja, Wattinen, p. 0440447586, olli.rasia@wattinen.fi
DNA:n viestintä, p. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Wattinen on DNA Oyj:n tarjoama palvelu kerrostalon energiatehokkaaseen ja asukaslähtöiseen lämmityksen hallintaan. Wattisen avulla kiinteistöjen lämmitystä voidaan optimoida asunto- ja huonekohtaisesti. Palvelun käyttöönotto on vaivaton ja vaatii asunnoissa vain uusien älytermostaattien asennuksen lämmityspattereihin.
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj/Wattinen
Survey: Well over half of Finns are now afraid of rising management charges – around one in four are especially worried20.1.2023 09:00:00 EET | Press release
Due to the current energy crisis, there is pressure to increase the management charges of housing companies, and this is also reflected in the fears of Finns. In a survey commissioned by DNA’s smart heating service Wattinen, as many as 62 per cent of all respondents expressed their concern about the rising charges. Most alarmingly, no less than one in four respondents (26%) were especially worried about a possible increase.
Tässä on pääkaupunkiseudun fiksuimmin lämpöenergiaa säästänyt taloyhtiö – Energiahaaste 2021 -kilpailun voitti helsinkiläinen kerrostalo, jossa säästöprosentit yllättivät asukkaatkin23.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Helsinkiläinen As Oy Mannerheimintie 43 a on voittanut DNA Oyj:n Wattisen järjestämän Energiahaaste 2021 -kilpailun, jossa etsittiin tänä talvena fiksusti eniten lämmitysenergiaa säästänyttä taloyhtiötä. Vuonna 1937 rakennetussa kerrostalossa säästettiin 8,83 % lämpöenergiaa.
10 pääkaupunkiseudun taloyhtiötä teki merkittävän ilmastoteon tänä talvena – Asiantuntija: Jos kaikki toimisivat samoin, Suomen CO2-päästöt vähenisivät jopa 220 miljoonalla kilolla30.3.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevat taloyhtiöt sitoutuivat tänä talvena vähentämään lämmitysenergian käyttöä osana DNA Oyj:n Wattinen-älylämmityspalvelun Energiahaaste 2021 -kilpailua. Asiantuntijan laskelmat osoittavat millainen vaikutus saavutettaisiin, jos jokainen Suomen kaukolämmitetty taloyhtiö toimisi samalla tavalla, kuin kilpailun 10 finalistia.
Kuka vähentää eniten lämmitysenergian käyttöä talvella? Pääkaupunkiseudulla alkaa nyt Suomen ensimmäinen taloyhtiöiden Energiahaaste5.11.2020 09:51:04 EET | Tiedote
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella käynnistyy joulukuussa ensimmäinen taloyhtiöiden Energiahaaste, jossa taloyhtiöt pääsevät mittelemään kaukolämmön energiankulutuksen merkeissä. DNA Oyj:n Wattinen-lämmityspalvelun järjestämässä Energiahaaste 2021 -kilpailussa etsitään pääkaupunkiseudun eniten lämmitysenergiaa tulevana talvena vähentävää taloyhtiötä. Haaste auttaa taloyhtiöitä seuramaan energiankulutustaan ja keksimään uusia keinoja sen tehostamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme