Väsyneet vanhemmat eivät aina löydä kotipalvelua

Monimuotoiset perheet -verkosto teetti syyskuussa 2022 valtakunnallisen kyselyn lapsiperheellisille kotipalvelun tunnettuudesta ja laadusta. Kyselyyn vastasi 664 alle 18-vuotiaan lapsen vanhempaa ympäri Suomea. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi konsulttiyhtiö Innolink.

Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyyn vastanneista 42 prosenttia ei tiennyt ennen kyselyä, mitä lapsiperheiden kotipalvelu tarkoittaa ja kenelle se on suunnattu, vaikka kotipalveluun on ollut subjektiivinen oikeus vuodesta 2015 lähtien.

Haasteita kotipalvelun hakemisessa tai palvelun sujuvuudessa kokivat erityisesti yhden vanhemman perheiden vanhemmat, vammaisen tai erityistarpeisen lapsen vanhemmat ja leskeksi jääneet.

Kaikista vastaajista 58 prosenttia oli itse käyttänyt lapsiperheiden kotipalvelua. Äitiys- tai lastenneuvola oli yleisin paikka, josta vanhempi oli saanut tiedon mahdollisuudesta hakea lapsiperheiden kotipalvelua.

– Lapsiperheiden kotipalvelu ehkäisee tutkitusti perheiden ongelmien syvenemistä. Siksi kaikkien lapsiperheiden on tärkeä tietää palvelun olemassaolosta. Kotipalvelun siirtyminen hyvinvointialueille on tuhannen taalan pakka huolehtia kattavasta tiedottamisesta ja palvelun yhdenvertaisesta saatavuudesta, huomauttaa erityisasiantuntija Sofia Lindqvist Monimuotoiset perheet -verkostosta.

Vanhemman väsyminen yleistynyt – korostuu monimuotoisissa perheissä

Vanhemman väsyminen on yhä useammin syy siihen, että perhe on tarvinnut tai olisi tarvinnut lapsiperheiden kotipalvelua. Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyssä 68 prosenttia vastanneista nimesi väsymyksen syyksi tarpeeseen saada kotipalvelua, kun taas Kuluttajaliiton vuonna 2015 tekemässä vastaavassa kyselyssä näin kertoi 50 prosenttia vastaajista.

Vanhemman väsyminen korostuu syynä erityisesti monimuotoisissa perhetilanteissa. Väsymisen nimesi syyksi 82 prosenttia kahden kulttuurin perheistä tai maahanmuuttajaperheistä, vammaisen tai erityistarpeisen lapsen perheistä 79 prosenttia, uusperheistä 76 prosenttia, tahatonta lapsettomuutta kokeneista perheistä 75 prosenttia ja yhden vanhemman perheistä, joissa lapsi on kirjoilla, 73 prosenttia.

– Monimuotoisissa perhetilanteissa elävät vanhemmat tunnistavat väsymyksensä ja hakevat apua, mutta tästä huolimatta osa kokee, ettei saa tarvitsemansa palvelua. Esimerkiksi yhden vanhemman perheiden vanhemmat kokivat muita useammin joutuvansa toistuvasti perustelemaan palvelun tarvettaan. Tässä vastaajajoukossa koettiin myös, että palvelu loppuu liian pian, vaikka vanhemman jaksaminen edellyttäisi sen jatkumista, Lindqvist jatkaa.

– Perheille korostetaan jatkuvasti, että apua tulee hakea matalalla kynnyksellä. On ongelma, jos sitä ei sitten olekaan saatavilla. Kyselystä herää myös huoli siitä, kohdellaanko joitakin vanhempia eri tavoin palvelun saatavuuden osalta, Lindqvist toteaa.

Mitä pidempi ja tiheämpi palvelu, sitä tyytyväisemmät perheet

Kotipalvelua käyttäneet olivat sitä tyytyväisempiä, mitä pidempään ja tiheämmin he olivat palvelua saaneet. Ne, jotka olivat tyytymättömiä, perustelivat sitä palvelun liian lyhyellä kestolla, palvelun sisällöllä ja sillä, että palvelua olisi tarvittu eri vuorokauden aikaan.

Monimuotoiset perheet -verkoston kysely osoittaa kotipalvelukertojen lyhentyneen. Kuluttajaliiton vuonna 2015 toteuttamassa kyselyssä yleisin (59 %) käyntikerran pituus oli 3–4 tuntia ja 32 prosenttia vastaajista oli saanut kotipalvelua vain 1–2 tuntia kerrallaan. Syyskuussa 2022 toteutetussa Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyssä enää 48 prosenttia ilmoitti käyntikerran pituudeksi 3–4 tuntia ja lähes yhtä moni (47 %) oli saanut kotipalvelua vain 1–2 tuntia kerrallaan.

– Miksi kotipalvelun käyntikerrat ovat lyhentyneet, kun vanhempien väsyminen on samalla yhä useammin syynä kotipalvelun tarpeelle? Onnistuuko ohentunut palvelu palauttamaan vanhemman voimia, kysyy johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.

Mikä on lapsiperheiden kotipalvelu?

Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoituksena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea perheen jaksamista ja selviytymistä väliaikaisissa tai pidempiaikaisissa kuormittavissa tilanteissa. Kotipalvelu on nimensä mukaisesti perheen kotiin vietävää ja jokapäiväiseen elämään liittyvää apua esimerkiksi asumisessa, huolenpidossa, lasten hoidossa, asioinnissa tai kotitöissä. Vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueet vastaavat lakisääteisen lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä.

Lukuja kyselystä

26 prosenttia ei ollut havainnut tiedottamista kunnan tarjoamasta lapsiperheiden kotipalvelusta.

41 prosenttia heistä, jotka eivät ole käyttäneet lapsiperheiden kotipalvelua, eivät olleet tietoisia palvelun olemassaolosta.

27 prosenttia arvioi, ettei heillä ole ollut tarvetta kyseiselle palvelulle.

23 prosenttia heistä, jotka eivät olleet tietoisia palvelun olemassaolosta, raportoi jaksavansa välttävästi tai huonosti.

62 prosenttia lapsiperheiden kotipalvelua käyttäneistä arvioi palvelun vastanneen perheensä tarpeisiin hyvin tai erittäin hyvin

10 prosenttia arvioi palvelun sopineen huonosti tai erittäin huonosti.