IT ja neurotiede yhdistävät voimansa uudessa Erasmus-maisteriohjelmassa
Ohjelmaan voivat hakea opiskelijat monelta eri tieteenalalta (esim. luonnontieteet, tietojenkäsittelytieteet ja kognitiiviset tieteet). Vuoden 2023 haun deadline on 5.2.2023.
Ohjelmaan valitut opiskelijat opiskelevat ensin vuoden Bar-Ilanin yliopistossa Israelissa ja tämän jälkeen suuntaavat suorittamaan loput opintonsa ja opinnäytteensä muihin yhteistyöyliopistoihin (Amsterdam, Jyväskylä, Lissabon ja Padua).
Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat saavat neurotieteen ja datatieteen keskeistä koulutusta, joka on räätälöity heidän perustutkinto-opintojensa mukaan. Opinnot on suunniteltu siten, että kaikki opiskelijat saavuttavat saman tason molemmissa oppiaineissa. Teoreettisen opintojen lisäksi ohjelmassa sovelletaan datatieteitä monimuotoiseen neurotieteelliseen dataan (mm. aivokuvantamisdata), ja tutkinto antaakin erittäin laaja-alaiset valmiudet työelämään nykyisessä datarikkaassa maailmassa.
– Tämä Erasmus-ohjelman rahoitus tiedekunnallemme oli hieno uutinen! Odotamme innolla ensimmäisiä maisteriopiskelijoita, apulaisprofessori Tiina Parviainen psykologian laitokselta iloitsee. – Ohjelman myötä pääsemme myös rakentamaan entistä tiiviimpää opetusyhteystyötä psykologian ja IT-tiedekunnan välille.
Uuden ohjelman opetussisältö tulee osittain osaksi myös diplomi-insinööriopiskelijoiden kurssitarjontaa.
Ensimmäiset ohjelman opiskelijat saapuvat Jyväskylän yliopistoon lukuvuodeksi 2024–2025. Jyväskylässä toisen vuotensa suorittavat opiskelijat saavat valmistuttuaan filosofian maisterin (Master of Arts, MA) tutkinnon. Hakuaika syksyllä 2023 alkaviin opintoihin päättyy 5.2.2023.
Maisteriohjelmaan voi tutustua paremmin ohjelman verkkosivuilla: https://www.neurodata-master.org/
Lisätietoja:
Tiina Parviainen, tiina.m.parviainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
viestinta@jyu.fi
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme