Maanmittauslaitos

Metsänomistajat liittyivät viime vuonna poikkeuksellisen vilkkaasti yhteismetsiin

Jaa
Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.
Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi viime vuonna 9 500 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja. Tällä tavoin yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

− Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää. Myös yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus metsänomistusmuotona korostuu, kun vanhemmat siirtävät metsäänsä seuraaville sukupolville, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Uusien yhteismetsien perustaminen jäi viime vuosien tahdista

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli yhteismetsiä 594 kappaletta. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 6 500 hehtaarilla. Se on hieman alle puolet viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien tuomasta maapinta-alan keskimääräisestä kasvusta.

- Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta ala oli noin 220 hehtaaria, kun viime vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa, Ärölä pohtii.

Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi yhteismetsien lukumäärän muutokseen vaikutti se, kun kaksi pienempää yhteismetsää yhdistyi isompaan ja kahden sukujen perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat.

Yhteismetsä on osakkaiden yhteinen metsäalue

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

– Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.

Yhteyshenkilöt

Palvelupäällikkö Juha Patana, 040 092 6672, juha.patana@maanmittauslaitos.fi


Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi

Kuvat

Kuva: Maanmittauslaitos
Kuva: Maanmittauslaitos
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää19.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.

Osakekirjat sähköistyvät suunniteltua nopeammin – jo 23 prosenttia huoneistoista huoneistotietojärjestelmässä18.2.2025 08:55:31 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Maanmittauslaitoksessa sähköistettiin yhteensä noin 180 000 asunnon osakekirjaa. Näistä noin 130 000 osakekirjaa oli sellaisia, joissa ei ollut tapahtunut omistajavaihdosta. Jos huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa, osakekirja pitää useimmiten sähköistää vuoden 2033 loppuun mennessä. Helmikuun 2025 puolivälissä tällaisia osakekirjoja oli jonossa noin 12 000.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye