TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Luottamuksesta menestysresepti kilpailukyvyn vahvistamiseen
Johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä. Vuoden alussa valmistunut MEADOW-raportti avaa luottamuksen etuja ja antaa tuoretta tietoa sen merkityksestä organisaatioille. Etenkin taantuman uhatessa luottamuksella voi olla merkittävä rooli organisaatioiden selviytymiseen – parhaimmillaan se toimii myönteisenä vastavoimana haastavina aikoina.
Tutkimuksen mukaan luottamus korreloi vahvasti henkilöstön osallistumiseen. Mitä korkeampi luottamus on, sitä enemmän henkilöstö osallistuu kehittämistyöhön ja sen tuloksellisemmaksi sekä hauskemmaksi se koetaan. Aiemmin julkaistun Meadow-tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa vähintään 30 prosenttia henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen, reilu kolmannes (35 %) kertoo tuottaneensa markkinoille kokonaan uuden tuotteen tai palvelun. Vahvan luottamuksen on myös havaittu ruokkivan yhteistyötä yrityksissä ja yhteisöissä.
”Havaintojemme mukaan organisaatioiden väliset erot olivat suuria siinä, kuinka eri henkilöstöryhmät osallistuvat kehittämiseen. Organisaatiokulttuuri koetaan luottamuksellisena useammin asiantuntijavaltaisilla toimialoilla kuin paljon suorittavaa työtä tekevillä aloilla. Luottamus koetaan keskimääräistä useammin vahvana myös digitaalisina edelläkävijöinä toimivissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä sekä uusia tuote- ja palveluinnovaatioita markkinoille tuovissa yrityksissä”, kiteyttää tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta.
Alasoinin mukaan matalan luottamuksen organisaatioissa kehittäminen usein vain turhauttaa henkilöstöä.
Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan tekoja
Yritysten ja yhteisöjen luottamuksen rakentaminen vaatii kehittyäkseen käytännön tekoja. Tulosten perusteella keskeisiä asioita ovat työnantajien suhtautuminen kehittämiseen, työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet ja ajan järjestäminen yhteisille asioille. Luottamukseen perustuvissa organisaatioissa kehittämistoimintaan osallistuu muita suurempi osuus henkilöstöstä ja se koskee laajemmin kaikkia henkilöstöryhmiä.
”Kyse on vuorovaikutteisesta ”hyvästä kehästä”, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kuvailee Alasoini.
Työnantajien arviot organisaation luottamuksellisuudesta ovat positiivisempia kuin työntekijöillä. Tästä huolimatta vain suhteellisen harva työntekijäkään koki suhteet voittopuolisesti negatiivisessa valossa. Kokonaisuutena tutkimuksen kohteena olleissa suomalaisissa vähintään 10 hengen organisaatioissa työnantajien ja työntekijöiden väliset suhteet koetaan työntekijöiden keskuudessa selvästi useammin hyvinä kuin huonoina.
Lataa MEADOW-tutkimusraportti kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoja
Kirsikka Selander
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
kirsikka.selander@ttl.fi
p. +358304743065
Tuomo Alasoini
Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
tuomo.alasoini@ttl.fi
p. +358304742577
Tutustu
MEADOW-tutkimus lyhyesti
TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. MEADOW-kysely toteutettiin vuonna 2022 kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa toteutettiin työnantajakysely, joka kohdennettiin suomalaisille yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin ja julkisyhteisöihin. Keväällä 2022 toteutettiin edelleen työntekijäkysely, joka kohdennettiin aiemmassa vaiheessa vastanneiden organisaatioiden työntekijöille. Kyselyn toteutettiin pääosin verkkokyselynä ja sen toteutuksesta vastasi Tilastokeskus. Kyselyssä selvitettiin muun muassa työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä etätyöstä, oppimisesta ja työn kehittämisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34) ja 1816 näissä organisaatioissa työskentelevää työntekijää (vastausprosentti 26).
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme