Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä
Mobiilimaksun suosio kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2021 vain prosentti vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi päivittäistavaraostosten maksutavakseen mobiilimaksun. Maksutavat 2022 -tutkimuksessa näin ilmoitti 7 prosenttia.
”Mobiililaitteiden suosio kasvaa entisestään ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Korona-aika vauhditti maksamisen digitalisaatiota, sillä moni rohkaistui kokeilemaan mobiilimaksamista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Kortit ja kuitit pöytään
Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt paikkansa suosituimpana päivittäistavaraostosten maksutapana. Se on päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa 73 prosentilla vastaajista. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota yleisimmin käyttää 11 prosenttia vastaajista.
Käteisen käyttö väheni 15–79-vuotiailla entisestään. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa 9 prosentilla. Nyt määrä on enää 6 prosenttia.
Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.
”Se, että miltei joka viides kertoo, ettei juuri milloinkaan nosta käteistä kertoo vahvasta luottamuksesta maksujärjestelmien toimivuuteen”, Klepp huomauttaa.
Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. 4 prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan 5 vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.
Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.
“Sähköinen kuitti on kätevä, ja sen kiinnostavuus lisääntyy maksamisen sähköistyessä. Sähköiset kuitit eivät täytä lompakkoa eivätkä katoa”, Klepp sanoo.
Verkkokauppa kasvoi selvästi pandemiavuosina. Miltei kaikki vastaajat (94 prosenttia) olivat tehneet verkkokauppaostoksia. Verkkokaupassa korttien suosio ohitti kyselyssä ensi kertaa tilisiirrot maksutapana.
Nuorimmilla vinkuu kortti ja kilisee käteinen
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.
”Kortin lisäämiseksi mobiilimaksusovellukseen tarvitaan pankkitunnuksia. Lisäksi älypuhelimissa käyttäjille on asetettu alaikäraja. Mobiilimaksaminen on mahdollista harvalle 12–14-vuotiaalle”, Klepp avaa.
Lähimaksuraja on sopiva
Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorten keskuudessa: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on käyttänyt lähimaksuominaisuutta.
Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet (54 prosenttia) tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia (88 prosenttia)
Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.
”Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla. Lähimaksurajan nostolla ei olisi vaikutusta älypuhelimella tehtäviin lähimaksuihin. Lähimaksurajan nostolla olisi vaikutusta vain muovikortilla tehtäviin lähimaksuihin”, Klepp muistuttaa.
Pankissa asioidaan mobiililaitteella
Verkkopankkia käytetään mieluiten mobiililaitteella tietokoneen sijaan. Näin sanoo 83 prosenttia vastaajista.
Verkkopankin käyttäjistä 58 prosenttia hoitaa laskun maksun tavallisimmin älypuhelimella. Vuonna 2021 näin sanoi 37 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä 73 prosenttia vastaajista maksaa laskuja sähköisinä e-laskuina. E-laskun hyödyntäminen on huimassa nousussa, sillä edellisessä kyselyssä vain joka neljäs vastasi käyttävänsä niitä. Suoramaksuja laskunmaksussa hyödyntää vastaavasti 18 prosenttia vastaajista, edellisvuonna määrä oli 14 prosenttia.
”Valmiit maksupohjat, kuten e-laskut ja suoramaksut, helpottavat ja nopeuttavat laskujen maksamista”, Klepp sanoo.
Tutkimuksessa haastatelluilta kysyttiin myös toiveista saada pankkipalveluita. Miltei joka viides (17 %) toivoo pelkkiä digitaalisia pankkipalveluita. Kaikki eivät konttoriin halua tulla tai kaipaa henkilökohtaista palvelua.
Tutustu Maksutavat 2022 -tutkimukseen
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Aiemmin tutkimus on ollut osa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta, mutta nyt tutkimuksen maksutapaosuus julkaistaan erillään. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2513. Tänä vuonna tutkimukseen on haastateltu myös 162 kappaletta 12–14-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme