ELY-keskus tuki alueen elinvoimaa viime vuonna 215 miljoonalla eurolla

Maaseudulle ja maatalouteen monipuolisesti rahoitusta 

Maaseutuohjelman yritysrahoitusta vuonna 2022 myönnettiin Kaakkois-Suomessa 30 yritykselle yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, josta elpymisrahoituksen osuus oli noin neljännes. Elpymisrahoituksella tuettiin muun muassa uusiutuvaan energiaan siirtymistä sekä otettiin käyttöön tehokkaampaa ja energiaa säästävää teknologiaa. Pääosa tuesta myönnettiin yritysten investointeihin. ​ 

Maaseutuohjelman kehittämishankkeista sai kuusi hanketta yhteensä 850 000 euroa, joista kaksi oli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmastohankkeita. Näiden yritys- ja kehittämishankkeiden lisäksi ELY-keskus teki päätökset alueen neljän Leader-ryhmän myöntämiin yritys- ja kehittämishankkeisiin, joista yritystukien määrä oli 0,35 miljoonaa ja kehittämishankkeiden osuus 1,52 miljoonaa euroa.​ 

Maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointitukia myönnettiin vuonna 2022 avustuksina noin 1,4 miljoonaa euroa. Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yhteensä noin 1,1 miljoonan euron lainapääomalle. Lisäksi EU:n maaseudun elpymisvaroja myönnettiin maa- ja puutarhatiloille 0,65 miljoonaa euroa.​ 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi luomuviljelijöille luomukorvausta vuonna 2022 yhteensä 3,83 miljoonaa euroa. Luomuala on Kaakkois-Suomessa 21 287 hehtaaria eli 17,4 prosenttia peltoalasta. Kaakkoissuomalaiset luomutilat ovat melko suuria; keskipinta-ala on 79,1 hehtaaria.​ 

Maaseutuohjelman ympäristösopimuksien avulla parannetaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta sekä tuetaan alkuperäisrotujen kasvatusta. Näihin sopimuksiin perustuen ELY-keskus maksoi tukia viime vuonna 490 000 euroa. Viljelijät voivat käyttää neuvontakorvausta muun muassa investoinnin alustavaan suunnitteluun, tuotantokustannuslaskelmiin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Neuvontakorvausta maksettiin vuonna 2022 yhteensä 280 000 euroa.​ 
 
Kaakkois-Suomeen tuli viime vuonna kasvihuonetukea noin miljoona euroa sekä kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 190 000 euroa.​ 

Suurin rahoituskokonaisuus alueen maaseudulle, 81 miljoonaa euroa, kohdentuu maatalouden tulotukien kautta. Tuet maksetaan viljelijöille kuntien YT-alueiden kautta ja ELY-keskuksen tukivalvonta varmistaa sekä mahdollistaa niiden maksatukset.    

Työllisyyden palveluihin 18 miljoonaa euroa   

ELY-keskus hankki TE-palveluja yritys- ja henkilöasiakkaille 2022 yhteensä 18,0 miljoonalla eurolla.  Ostopalveluja hankittiin tukemaan yrittäjyyttä, työllisyyttä, kotoutumista ja osaamisen kehittämistä.  Pakolaisten kuntakorvauksiin käytetiin 3, 5 M €. Yrittäjyyden tukeminen sisälsi koronapandemian jatkuessa muun muassa yksinyrittäjiä tukevia palveluja, minkä lisäksi yrityksen perustamista suunnitteleville hankittiin yrittäjävalmennuksia ja muita yrittäjyyttä tukevia palveluja.  
 
Työnhakijoiden työllistymistä tuettiin ostamalla erilaisia työnhakua tukevia valmennus- ja asiantuntijapalveluja 2,5 miljoonalla eurolla.  Osaamisen kehittämistä tuettiin hankkimalla työvoimakoulutusta 6,0 miljoonalla. Erityisesti palveluhankintoja suunnattiin nuorille työnhakijoille.   

Työllisyydenhoidon määrärahaa jaettiin TE-toimistolle palkkatukiin yrityksille ja kunnille 7,2 miljoona euroa, valtionhallinnon palkkatuettuun työhön 0,4 miljoonaa, työllisyyspolittiisin avustuksiin 1,8 miljoonaa ja muiden asiakkaiden työnhakua tukeviin toimiin 0,1 miljoonaa euroa.    

Yritysten kehittämisavustuksille potkua liiketoimintaan   

Kaakkois-Suomeen myönnettiin erilaisia yritystukia yhteensä noin 1 344 310 euroa. Yrityksen kehittämisavustusta on myönnetty noin 886 810 euroa ja yrityksen kehittämispalveluiden tuotteita (analyysi, konsultointi ja koulutus) noin 457 500 euroa.​​ 

Etelä-Karjalaan myönnettiin yrityksen kehittämisavustusta kansallisesta rahoituksesta yhteensä 647 200 euroa. Yrityksen kehittämispalveluiden tuotteiden osuus tästä on noin 327 400 euroa. ​ 

Kymenlaaksoon kansallista yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin yhteensä 284 800 euroa. Yrityksen kehittämispalveluiden tuotteiden osuus tästä on noin 137 700 euroa.​​ 

Suomen rakennerahasto-ohjelma (Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027) käynnistyi yritystukien osalta vuonna 2022. Kaakkois-Suomessa oli avoinna vuoden 2022 aikana yhteensä kaksi eri hakua molemmissa maakunnissa erityistavoitteen 1.3. osalta. Hakuajat olivat 14.3.–29.4.2022 sekä 2.5.–15.8.2022.​​ 

Etelä-Karjalan osalta jätettiin uuden EURA2021-järjestelmän kautta yhteensä 42 hakemusta, joilla haettiin yhteensä 2 387 377 euroa avustusta. Vuoden 2022 osalta Etelä-Karjalassa on ollut käytössä yhteensä 1 040 000 euroa valtuutta erityistavoitteen 1.3. mukaisiin yritysten kehittämishankkeisiin.​​ 

Kymenlaakson osalta jätettiin uuden EURA2021-järjestelmän kautta yhteensä 20 hakemusta, joilla haettiin yhteensä 2 462 316 euroa avustusta. Vuoden 2022 osalta Kymenlaaksossa on ollut käytössä yhteensä 1 434 000 euroa valtuutta erityistavoitteen 1.3. mukaisiin yritysten kehittämishankkeisiin. 
 
Ensimmäisen hakukierroksen (14.3.–29.4.2022) osalta on saatu molemmissa maakunnissa vahvistettua etusijajärjestykset, joiden perusteella valikoidaan maakunnissa rahoitettavat kehittämishankkeet. EURA2021-järjestelmässä on ollut mahdollista antaa päätöksiä 27.10.2022 alkaen. Päätöksiä on annettu saapumisjärjestyksen mukaisesti järjestelmän mahdollistamassa aikataulussa. Vuoden 2022 osalta on kyetty myöntämään EURA2021-järjestelmän kautta rahoitusta Kaakkois-Suomessa yhteensä 412 712 euroa (Etelä-Karjala 242 015 euroa ja Kymenlaakso 170 697 euroa). ​​ 

Yrityksen kehittämisavustus kiinnostaa edelleen Kaakkois-Suomen yrityksiä vuoden 2022 lukemien valossa. Molemmissa Kaakkois-Suomen maakunnissa on haettu hankkeisiin enemmän avustusta, kuin mitä maakunnassa on hakujaksolla käytössä. Vuoden 2023 ensimmäinen yritysrahoituksen hakujakso on tällä hetkellä avoinna (16.1.–31.3.2023).    

ESR-rahoituksessa muutosten vuosi    

Vuosi 2022 muodostui kahden ohjelmakauden välivaiheeksi. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma oli päättymässä ja Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelma käynnistymässä. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa käynnistettiin vuoden aikana viimeiset React EU ESR -hankkeet, joiden keskiössä olivat digitaitojen lisäämisen lisäksi yritysten muutoskyvykkyyden tukeminen. ​​ 

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa myönnettiin rahoitusta yhteensä yli 2,7 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen kokonaisuus oli koko Etelä-Suomen alueen maakuntien yhteishanke Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio, joka kytkeytyy laajempaan valtakunnalliseen hankekokonaisuuteen. Sen tavoitteena on yhdistää korkeakoulujen paras asiantuntijuus yritysten ja yrittäjien käyttöön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten muutoskyvykkyyttä vihreässä siirtymässä, digitalisaatiossa ja uuden teknologian hyödyntämisessä muun muassa uudenlaisten oppimiskokonaisuuksien ja tapahtumien kautta. ​​ 

Rinnakkain päättyvän kauden viimeisten hakujen kanssa valmisteltiin Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelman käynnistymistä. Vuoden aikana oli avoinna kaksi hankehakua, joista valitut hankkeen tulevat käynnistymään vuoden 2023 aikana.  

Business Finland -rahoitusta yli 45 miljoonaa euroa   

 
Business Finland -rahoitusta yrityksille kohdistettiin viime vuonna Etelä-Karjalaan yhteensä 11,2 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 2,6 miljoonaa euroa.​ Kymenlaaksoon tuli Business Finland -rahoitusta 34,5 miljoonaa euroa, josta energiatuen osuus oli 2 miljoonaa euroa. Kymenlaakson rahoituskasvun taustalla on kaksi 15 miljoonan euron kiertotalousinvestointiavustusta.  
 
Maakuntien raskas teollisuus kunnostautui energiansäästöhankkeissa ja pk-yritykset maakaasusta luopumiseen liittyvissä sekä aurinkosähköhankkeissa.    

Ympäristörahoitusta METSO-metsiensuojeluun   

Ympäristöasioissa suurin rahoituskohde on METSO-ohjelman kautta metsänomistajille maksettavat korvaukset ja kauppahinnat vapaaehtoisesta metsiensuojelusta. ELY-keskus suojeli metsänomistajien hakemuksesta 53 aluetta, joista korvauksia maksettiin noin 3,5 miljoonaa euroa. HELMI-ohjelman vapaaehtoiseen soidensuojeluun käytettiin 0,9 miljoonaa euroa.​​ 

Rakennusperintöavustuksia jaettiin 133 000 euroa. Lisäksi saariston ympäristönhoidon avustuksia jaettiin ennätykselliset 47 000 euroa. Avustuksilla tuettiin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostusta. ​​​ 
 
Uhanalaisten lajien aiheuttamien vahinkojen korvauksia maksettiin noin 198 000 euroa. ​​ 

Vesistöjen kunnostustoiminta (vesien- ja merenhoidon toteuttaminen) on ollut viime vuosina kasvava ympäristöavustusmuoto, ja hankkeiden määrän lisäämisessä ELY-keskuksen aktivointityöllä on ollut merkittävä rooli. Vuonna 2022 vesistökunnostushankkeita tuettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista.      

Perusväylänpitoon 40,7 miljoonaa euroa      

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen perusväylänpitoon käytettiin vuonna 2022 yhteensä noin 40,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 5,1 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Tieverkon hoitoon ja käyttöön kohdennettiin noin 16,5 miljoonaa euroa, korjaukseen ja ylläpitoon noin 14,4 miljoonaa euroa, parantamisinvestointeihin ja niiden suunnitteluun n. 7,4 miljoonaa euroa, jakovarahankkeisiin 2,1 miljoonaa euroa sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja keskitettyihin tehtäviin 0,23 miljoonaa euroa. ​​ 

Vuoden aikana perusväylänpidon kustannuksia edelliseen vuoteen 2021 verrattuna kasvatti muuttunut maailmantilanne ja inflaatio. Kustannusten nousu kohdistui hoitoon, korjaukseen ja investointiin. Kustannuksia kasvatti muun muassa bitumi-indeksi ja maarakennuskustannusindeksi sekä sähköenergian hinnan nousu. Maanteiden hoidon kustannukset kasvoivat merkittävästi myös vaativan talvihoitokauden takia. ​ 
​ 
Vuonna 2022 toteutettuja suurimpia investointihankkeita olivat Lappeenrantaan maantielle 14821 välille Talpionmäentie–Latutie toteutettu jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä vastaavan väylän toteutus Pyhtäälle maanteille 3501/14535 Purolaan. ​​ 

Suurin aloitettu siltojen korjausinvestointi oli Mansikkakosken sillan korjaus Imatralla, joka valmistuu vuoden 2023 aikana. Uuden Kiiskijärven sillan rakentaminen Virolahdella käynnistyi kesällä 2022. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,5 miljoona euroa ja hanke valmistuu vuoden 2023 aikana.  

Traficomin rahoitus ja valtatie 6:n suunnittelu     

Korjaus- ja ylläpitorahoituksen turvin päällystettiin noin 158 kilometriä maanteitä sekä korjattiin tai uusittiin 5 siltaa. Valtatien 6 Kolmikannan liittymän parantaminen CBC-rahoituksella valmistui marraskuun lopussa.​​ 

Valtatien 6 tiesuunnitelman laatiminen Kouvolan kohdalle välille Keltti–Tanttari käynnistyi alkuvuodesta, ja suunnitelma valmistuu vuoden 2023 aikana. ​​ 

Traficomin myöntämää valtion avustusta yksityisten teiden kunnossapitoon oli käytettävissä noin 6 miljoonaa euroa sisältäen aiempien vuosien käyttämättömät avustukset. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 23 kappaletta ja avustuksia maksettiin 2,1 miljoonaa euroa. ​​ 

Alueen joukkoliikenteen ostoihin ja kuntien avustamiseen käytettiin noin 2,3 miljoonaa euroa Traficomin myöntämää rahoitusta.