TYÖ2030-ohjelman Työkaverikysely paljastaa: Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta - nuorten kohdalla etätyö on heikentänyt pysyvästi tai hetkellisesti 18-24-vuotiaiden työkaverisuhteita
Työpaikalla on tärkeä merkitys suomalaisten sosiaalisuudelle ja monille työpaikka on avannut koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Kyselyn mukaan suomalaisilla on keskimäärin noin viisitoista kaveria ja ikäryhmässä 45-54-vuotiaat on keskimäärin eniten kavereita. Keskimäärin noin neljä kaveruutta koko kaveripiiristä on alkanut työn kautta.
Reilu neljännes suomalaisista puolestaan arvioi, että noin 27 prosenttia kaverisuhteista on syntynyt työpaikoilla. Työkavereiden määrä ystävyyssuhteissa korostuu ikäryhmässä 45-64-vuotta. Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että myös kyseisellä ikäryhmällä on takanaan eniten työvuosia ja työn kautta kertyneitä ystävyyssuhteita. Neljä prosenttia vastanneista arvioi, että heillä ei ole yhtään kaveria.
Reiluus on työkaverin tärkein ominaisuus
Työkaveruudessa arvostetaan eniten reiluutta, tiimipelaamisen taitoja, helposti lähestyttävyyttä ja hyviä kommunikointitaitoja. Suomalaisista noin neljä viidesosaa pitää työkaveruuden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tärkeänä asiana.
Työkaverit tuovat myös iloa arkeen ja ovat tuki arjessa. Reilu neljäosa suomalaisista pitää erittäin tärkeänä asiana sitä, että he kokevat voivansa oppia uutta työkavereiltaan.
Reilu neljäosa suomalaisista pitää uuden oppimista erittäin tärkeänä työkaveruuden tuomana asiana.
Työkaveruuden ohella koko työyhteisöllä on keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja parhaimmillaan hyvä työyhteisö on tärkeä voimavara.
”Työn merkityksellisyys, hyvinvoiva ja -toimiva työyhteisö sekä mahdollisuus kehittyä ovat tämän päivän isoja trendejä työelämässä. Toimiva työyhteisö vaikuttaa myönteisesti työn tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin. Hyvään työyhteisöön on myös mukava tulla aamuisin”, toteaa ohjelmajohtaja Sanna Kulmala TYÖ2030-ohjelmasta.
Työyhteisön tuen ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu työuran alussa. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ yleistyvät nopeasti työelämässä. ”Työnantajien kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota keinoihin vahvistaa yhteisöllisyyttä. Verkostoitumisessa on kyse loppujen lopuksi kohtaamisista ihmisten välillä. On tärkeää luoda edellytyksiä luonnollisille ja arkisille kohtaamisille, jotka tukevat työntekijöiden verkostoitumista”, korostaa erikoistutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitokselta.
Muista työkaveria Ystävänpäivänä
”Ystävänpäivä antaa loistavan mahdollisuuden huomioida myös työkavereita. Tästä syystä halusimme nostaa aiheen esiin näin ystävänpävänä, jotta antaisimme arvoa työkaveruudelle.”, Kulmala toteaa.
Työpaikalla jokainen vaikuttaa omalta osaltaan yhteisöllisyyteen ja työkaverin huomioimiseen. Pienet teot ovat ratkaisevia ja voivat merkittävästi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Hyvä työtoveruus lisää työn mielekkyyttä, auttaa jaksamaan ja vähentää stressiä. Työkaverin kanssa pääsee myös vaihtamaan ajatuksia ja ideoimaan yhdessä.
Miten sinä voisit huomioida työkaverisi tänään?
TYÖ2030-ohjelma teetti joulukuun lopussa Työkaveri-kansalaiskyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten kaverisuhteita. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa. Kyselyyn vastasi tuhat 18-75-vuotiasta suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja maantieteellisesti edustava. Aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä. Kyselyn suunnittelusta vastasi Pohjoisranta BCW.
Lisätiedot
-
ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelma, sanna.kulmala@ttl.fi tai p. 040 411 6378
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna KulmalaTYÖ2030 ohjelmajohtajaTyöterveyslaitos
Puh:040 411 6378sanna.kulmala@ttl.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Toimintatapoja uudistamalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla. TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme