
Ravitsemussuositukset tukevat myös ilmastopolitiikkaa
Laajan pohjoismaisen ja kansallisen valmistelun tuloksena Suomessa on saatettu vuonna 2014 voimaan nykyiset ravitsemussuositukset. Ne on tehty ravitsemus- ja lääketieteen ammattilaisten perusteellisen työn tuloksena ja niitä myös uusitaan säännöllisesti. Päivitettyjä pohjoismaisia suosituksia odotetaan vuodelle 2024. Tämän jälkeen päivitetään kansalliset suositukset.
Jo nykyisissä suosituksissa on otettu huomioon paitsi terveysnäkökohdat, myös ilmastopolitiikan tuomat uudet kysymykset. Näissä ei ole ristiriitaa tai suuria painotuseroja. Lähtökohta on, että monipuolinen sekasyöjän ruokavalio tukee parhaiten kaikkia tavoitteita ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.
Suositukset toteavat, että punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta on syytä vähentää. Viikkokulutuksen määräksi suositellaan keskimäärin 500 grammaa, mikä mahdollistaa punaisen lihan monipuolisen käytön viikkoruokavaliossa. Tämän lisäksi ruokalautasella voi hyvin olla siipikarjan lihaa, jolle ei ole annettu ohjeellisia tavoitteita.
Syötäessä punaista lihaa on hyvä kiinnittää huomiota laatuun ja valita liha mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina. Kasvisten ja vihannesten käytön lisäämistä suositellaan kaikille, määräsuositus on jopa 500 grammaa päivässä.
Punaisen lihan kulutus on Suomessa lähtenyt jonkin verran laskuun, mikä kertoo myös suositusten voimasta. Muutos ei tarkoita jonkin totutun raaka-aineen syrjimistä, vaan sille palautuu arvo usein aterian juhlavimpana osana. Tämä on toteutunut suomalaisessa ruokakulttuurissa jo vuosisatojen ajan. Valinnanvapautta suositukset eivät kahlitse, sillä jokainen päättää ruokavaliostaan itse.
Haluan korostaa sitä, että ruokasuosituksissa korostuvat ensisijaisesti terveysasiat ja toissijaisesti muut tavoitteet. Kuten edellä kuvasin, molemmat tavoitteet tukevat toisiaan. Voimassa olevat suositukset toteavat, että ruokavalion muuttuminen näiden suositusten mukaiseksi jo sinällään vähentää ympäristökuormitusta. Poliittisessa keskustelussa on syytä painottaa asiantuntemusta ja alan osaamista. Tunteiden korostuminen johtaa harvoin kestäviin lopputuloksiin ja tuo epätarkkuutta ruokaketjun pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Kaunisto
Toiminnanjohtaja
Agronomiliitto
puh. 040 901 1640
Tietoja julkaisijasta

Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8
00130 HELSINKI
09 251 1160https://www.agronomiliitto.fi/liitto/
Agronomiliitto ry
Agronomiliitto yhdistää koko ruokaketjun: siihen kuuluu noin 6 000 maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kuluttaja- ja ympäristötieteiden asiantuntijaa. Liitto on palvelu- ja etujärjestö, joka ajaa jäsentensä ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja. Vuonna 1897 perustettu Agronomiliitto on Akavan jäsenjärjestö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Agronomiliitto ry
Kasvulla vakautta, politiikalla vastakohtaisuutta21.6.2023 13:42:02 EEST | Tiedote
Petteri Orpon (kok.) hallitus ilmoittaa lähtökohdakseen julkisen talouden vakaannuttamisen kasvua ruokkimalla. Ohjelmassaan hallitus tavoittelee velkaantumisen pysäyttämistä erityisesti työllisyyttä parantamalla. Tavoitetta ryyditetään ennätyssuurella kuuden miljardin säästötavoitteella vaalikauden aikana. Kasvun ajuriksi nostetaan tuotekehitys- ja investointimenot, joita pyritään vahvasti lisäämään. Panostuksesta merkittävä osa suunnattaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, myös sektoritutkimuslaitokset mainitaan. Agronomiliiton tavoitteena oli vauhdittaa TKI-panostukset kasvuun ja olemme tähän hallitusohjelman kirjaukseen tyytyväisiä. Erityistoiveemme oli saada ruoan vientiosaamisen koulutukseen merkittävä avaus. Viennistä hallitus puhuu yleisellä tasolla mutta asioiden toimeenpano jää jatkoselvitykseen. Ennen vaaleja vaalivoittajien puheissa arvosteltiin - jopa vähäteltiin - vihreän siirtymän ja uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä Suomelle. Orpon hallituksen ohjelmassa jä
Agronomiliiton valtuuston 28.4.2023 kannanotto: Ruokajärjestelmä tarvitsee osaavia uudistajia28.4.2023 15:56:01 EEST | Tiedote
Agronomiliiton valtuusto vaatii uuden, muodostettavan hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi suomalaisen ruokapolitiikan uudistamista. On aika rakentaa monipuoliseen osaamiseen perustuva kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä, joka varmistaa ruokaturvallisuuden ja vihreän siirtymän. Tämä edellyttää paitsi poliittista edelläkävijyyttä, myös ruoka- ja luonnonvara-alojen ammattilaisten laajan osaamisen vahvistamista ja käyttöä.
Reilu työelämä on osa elintarvikeketjun laatua10.3.2023 11:38:42 EET | Tiedote
Suomalaisia elintarvikkeita tuotetaan laadukkaista raaka-aineista vastuullisten käytäntöjen ja toimivan valvonnan yhdistelmänä. Toimintamme on hyvämaineista ja luotettavaa, mistä kertoo kotimaisuuden arvostus kautta koko ruokaketjun.
Timo Kaunistosta Agronomiliiton toiminnanjohtaja29.11.2022 13:55:36 EET | Tiedote
Agronomiliiton hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi MMM agronomi Timo Kauniston. Hän aloittaa tehtävässään 14.12.2022.
MMT, dosentti Perttu Virkajärvi on Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja 202229.10.2022 22:00:00 EEST | Tiedote
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Perttu Virkajärvi on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran tutkimalla systemaattisesti nurmiviljelyä, sen ympäristövaikutuksia sekä nautakarjatalouden ravinnekiertoa. Virkajärvi toimii johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Nurmet ja kestävä maatalous -ryhmässä. Agronomiliitto palkitsi Perttu Virkajärven Vuoden vaikuttaja 2022 -tunnustuksella 125-vuotisjuhlassaan 29.10.2022.