Yhtenäispatentti astuu voimaan 1.6.2023 ja mullistaa Euroopan patenttijärjestelmän

Vuosikymmeniä suunnitteilla ollut yhtenäispatenttijärjestelmä mullistaa koko Euroopan patenttijärjestelmän astuessaan voimaan 1.6.2023. Kyseessä on suurin muutos Euroopan patenttirintamalla vuoden 1977 jälkeen, jolloin astui voimaan Euroopan patenttisopimus (EPC). 

Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaan astuminen oli kiinni enää Saksasta, joka on toiminut ikään kuin patenttituomioistuimen portinvartijana. Saksa ratifioi sopimuksen 17.2.2023, ja samalla yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo saa sinetin.

Uusi järjestelmä tuo yrityksille mahdollisuuden suojata keksintönsä alueellisella yhtenäispatentilla 17 EU-maassa. Uudistus ei kuitenkaan sulje pois keksintöjen suojaamista aiemmilla tavoilla.

”Yritysten on nyt aika tehdä valintoja. Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntäessä patentin on yrityksen päätettävä, ottaako yhtenäispatentti vai erillisiä maakohtaisia eurooppapatentteja. Jo nyt on mahdollista viivästyttää patentin myöntämistä niin, että saa kesäkuussa yhtenäispatentin”, IPR-asiantuntijayritys Kolsterin eurooppapatenttiasiamies ja osakas Marjut Honkasalo kertoo.

Yhtenäispatentin vuosimaksu kattaa kaikki osallistujamaat

Maakohtaisista eurooppapatenteista maksetaan vuosimaksuja jokaiseen maahan erikseen. Yhtenäispatentilla on sen sijaan yksi vuosimaksu. Yhtenäispatentin vuosimaksujen taso vastaa suuruudeltaan nykyisin Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Alankomaihin maksettavien vuosimaksujen summaa.

”Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos yritys tarvitsee patentilleen kattavuutta kolmeen yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvaan maahan, yhtenäispatentti tuo jo säästöä, koska silloin ei tarvitse maksaa maakohtaisia vuosimaksuja”, täsmentää Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson.

Tuomioistuimen ratkaisu pätee 17 maassa

Uusi järjestelmä sisältää yhtenäispatentin lisäksi yhteisen patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC). UPC:stä tulee automaattisesti patenttiriitojen tuomioistuin kaikille eurooppapatenteille, myös jo ennen tuomioistuimen voimaantuloa myönnetyille kansallisille eurooppapatenteille, jos niistä ei ole vireillä riitaa kansallisessa tuomioistuimessa.

Jos yritys haluaa tuomioistuimeksi UPC:n sijaan kansallisen tuomioistuimen, voi se pyytää erikseen kansallisten eurooppapatenttiensa ja eurooppapatenttihakemustensa sulkemista pois UPC:stä (ns. opt-out). Yhtenäispatentteja ei voi sulkea pois UPC:stä. Poissulkeminen on mahdollista jo 1.3.2023.

Yhteisen patenttituomioistuimen etu on, että sen päätökset koskevat kaikkia järjestelmässä mukana olevia EU-maita. Riskinä on, että yksi patenttiriitaa koskeva päätös voi kaataa patentin kaikissa 17 maassa. 

”Kaikkien yritysten, joilla on kansallisia eurooppapatentteja, pitää olla tarkkoina ja miettiä, haluavatko ne mahdolliset riidat kansallisiin tuomioistuimiin vai yhteiseen patenttituomioistuimeen”, Honkasalo muistuttaa.

Yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvat nyt viimeisenä sen ratifioineen Saksan lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro. Loput EU-maat voivat halutessaan liittyä järjestelmään.

Yritysten vaihtoehdot 1.6.2023 jälkeen

• Yhtenäispatentti Euroopan patenttivirastolta (EPO). Kattaa 17 EU-maata. Yksi vuosimaksu.
• Yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro.
• Maakohtainen eurooppapatentti EPOlta. Vuosimaksu kuhunkin maahan erikseen.
• Maakohtainen eurooppapatentti tarvitaan aina niihin maihin, jotka eivät kuulu yhtenäispatenttijärjestelmään,  esimerkiksi Isoon-Britanniaan.

Lisätietoja

Marjut Honkasalo, eurooppapatenttiasiamies ja osakas, Kolster Oy Ab
puh. 050 524 2413, marjut.honkasalo@kolster.com