Kansainvälinen Yksinhuoltajapäivä 21.3.: Unelmana työpaikka!

Akatemiatutkija Teppo Krögerin tutkimuksessa kenenkään epätyypillistä työaikaa tehneiden yksinhuoltajien saamat julkiset lasten hoivapalvelut eivät kattaneet kokonaan työ- eikä opiskeluaikaa, vaan he joutuivat turvautumaan epävirallisiin verkostoihin voidakseen ylipäätään käydä töissä. Sanna Moilasen väitöstutkimus yksinhuoltajien epätyypillisistä työajoista ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta (University of Jyväskylä, 2019, 122 p) tukee havaintoja.Turun yliopistonprofessori Erolan työryhmä on etsinyt muuttujia, jotka osoittaisivat suomalaisen taloudellista selviytymistä varmimmin.  Ne ovat koulutus ja kokopäivätyö. Jos nämä toteutuvat, henkilön talous on yleensä ok. Nyt työryhmä löysi myös kolmannen muuttujan: parisuhde. Myös parisuhde pienituloisen henkilön kanssa paransi taloutta. Yhden vanhemman perheille yhteys on selvä: kahdestaan on helpompi yhdistää työ ja lastenhoito.

”Kunpa saisin kokopäiväisesti hyllyttää tavaratalon hyllyjä”, sanoi eräs vanhempi, jonka 9-vuotiaalle adhd-lapselle kunta ei järjestä edes lakisääteistä iltapäivätoimintapaikkaa saati sitten, että tuo toiminta olisi iltaan klo 22:een asti, jolloin hänen vanhempaansa tarvittaisiin töissä.   Erään yksinhuoltajan kahdeksanvuotias ei voi käyttää iltapäivätoimintapaikkaa, koska se on liian meluisa ääniyliherkälle lapselle. Toiminta on koulun käytävällä kun samanaikaisesti luokkahuoneet ovat tyhjinä lukittu.

Mikä minua auttoi tai olisi auttanut työllistymään (YVPL:n asiakaspalaute):

• Työajan joustot: mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan sekä etätöihin.

• Omaishoitajuuden pitäisi olla peruste osa-aikatyöhön työttömyysturvalain mukaan.

• Auto tai hyvät julkiset yhteydet ovat tärkeä työssäkäynnin edellytys.

• Hoitoapu satunnaisten lasten sairauksien ajaksi. SHLn lapsiperheiden yleistä kotipalvelua tulee myöntää lain mukaisesti lasten/vanhemman sairastuessa. Kuntien talous ja henkilökuntavaje estävät palvelun toteutumisen.

• Omaishoitajan kuukausivapaat eivät toteudu, vaikka ne tarvittaisiin vanhemman liiallisen kuormituksen estämiseksi.

• Uudelleen koulutusmahdollisuuksien lisääminen: hoitohenkilöille ja myyjille mahdollisuus kouluttautua päivätyöammattiin sekä olemassa olevan ammatin päivittäminen.

• Lähellä oleva vuoropäiväkoti. Ympärivuorokautisia päiväkoteja on liian harvassa. Niihin on pitkä matka, jonne ei ole aina julkista liikennettä eikä yksinhuoltajalla varaa autoon.

• Erityislapsen diagnoosi viivästyy usein koulun alkuun asti. Ilman diagnoosia ei ole oikeutta mihinkään tukitoimiin, jolloin kotihoito on ainoa vaihtoehto. Tarpeen olisi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, työvoimatoimiston yhteistyö sekä asiakkaalle oma sosiaalityöntekijä, mitkä nopeuttaisivat diagnoosin saamista.

Yhden Vanhemman perheitä on vajaa 130 000 (Perheet, Tilastokeskus 2021).