Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uhkaa johtaa Suomessa massiivisiin rakennusten pakkokorjauksiin
Asuinrakennusten osalta korjaukset vaikuttaisivat suoraan yli kahteen miljoonaan henkilöön Suomessa. Erityisesti harvaan asutussa, kaupungistuvassa, lähtötasoltaan energiatehokkaan rakennuskannan sekä keskitettyihin energiajärjestelmiin nojaavassa Suomessa vaikutukset nykyisen esityksen kirjauksilla tulisivat olemaan taloudellisesti kova isku.
Kokonaisuudessaan esitys tulee ylikuumentamaan rakentamismarkkinat mittavilla velvoitteilla ja mahdottomilla aikatauluilla Euroopan laajuisesti. Vaatimusten toteuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ei ole mahdollista.
Nykyisessä esityksessä kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja odotettavissa olevaa elinkaarta. On arvioitu, että rakennusten pakkokorjaukset koskettavat vähintään 40 prosenttia rakennuskannastamme siitä huolimatta, että Suomen rakennuskanta on energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa. Tämä luku käsittää niin omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja kuin julkisia rakennuksia.
Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat VTT:n aikaisemman arvion mukaan, joka perustui komissioon alkuperäiseen esitykseen direktiivin uudistamisesta, noin 13,7 miljardia eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa. Nyt parlamentissa käsittelyssä oleva versio aiheuttaisi vielä suuremmat kustannukset.
Esityksessä vaaditaan myös ylimitoitetusti rakentamaan ei-asuinrakennusten parkkipaikoille peruslatauspisteitä, mikä aiheuttaa kohtuuttomia investointi- ja ylläpitokustannuksia rakennusten omistajille. Suomessa latauspisteitä rakennetaan jo markkinaehtoisesti todellisen tarpeen mukaan.
Nykyisen esityksen lopputulemana rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on täynnä vaatimuksia, jotka eivät johda kustannustehokkaaseen päästöjen vähentämiseen vaan vievät investointeja kustannustehokkaammilta tavoilta suomalaisen rakennuskannan uudistamiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko SomersalmiTekninen johtaja
Puh:040 720 7645mikko.somersalmi@rakli.fiAntti Siika-ahoYhteiskuntasuhdepäällikkö
Puh:0444937847antti.siika-aho@rakli.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.7.2024 10:06:12 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 624 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Otaniemessä, Aviapoliksessa ja Keilaniemessä.
Kiinteistökauppa hiljentynyt, mutta odotukset positiivisia - vuokrat maltillisessa nousussa6.6.2024 08:35:00 EEST | Tiedote
Kiinteistökauppavolyymit ovat pysyneet toistaiseksi matalina, mutta kauppavolyymeihin odotetaan nousua. Rakennus- ja kiinteistöalan kysynnän odotetaan alkavan parantua loppuvuonna 2024. Rakentamisen määrä vähenee edelleen Suomessa, mutta kääntyy kasvuun vuoden 2024 lopulla. Rakennuskustannusten nousu on pysähtynyt ja materiaalikustannukset ovat laskussa.
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme