Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa
Rahoituksen kehittymisen kokonaiskuvan saamiseksi on hyvä verrata Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen määrää korona-aikaa edeltäviin tasoihin, toteaa aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Eri maakunnissa yritysten rahoituskysyntä kehittyy nyt voimakkaasti eri suuntiin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla sekä Pohjanmaalla Finnveran rahoituksen myöntäminen on jatkunut koronavuosien jälkeen selvästi vilkkaampana kuin muissa maakunnissa, joissa rahoitus on tasaantunut käytännössä vuoden 2019 tasolle.
Itä-Suomen alueen sisälläkin rahoituksen myöntäminen vaihteli vuonna 2022 voimakkaasti.
Pohjois-Karjalassa Finnveran kokonaisrahoitus oli 26 miljoonaa euroa ja kasvoi 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Etelä-Savossa kokonaisrahoitus 29 miljoonaa euroa oli lähes vuoden 2019 tasolla. Pohjois-Savossa Finnvera myönsi rahoitusta 51 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 rahoituksen tasosta jäätiin 5 prosenttia. Keski-Suomessa rahoitusta myönnettiin 33 miljoonaa euroa, ja laskua vuodesta 2019 oli 25 prosenttia.
Maakuntien välillä rahoitus vaihteli myös toimialoittain voimakkaasti. Verrattuna koronaa edeltävään aikaan Etelä-Savossa voimakkain kasvu oli maaseutuelinkeinoissa, joiden rahoitus lähes tuplaantui vuoden 2019 tasosta.
Pohjois-Savossa puolestaan matkailutoimialalle myönnetyn rahoituksen voimakas kasvu oli merkittävää. Finnvera rahoitti matkailuyrityksiä nyt yli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2019. Teollisuuden rahoitus Pohjois-Savossa puolestaan laski lähes kolmanneksen pandemiaa edeltävästä tasosta.
Keski-Suomessa myönnetyn rahoituksen lasku näkyi kaikilla toimialoilla matkailua lukuun ottamatta, ja liike-elämän palvelujen rahoitus yli puolittui Keski-Suomessa.
- Maakunnittain Finnveran rahoituksen kehitys ja painottuminen eri toimialoille kuvastaa varsin hyvin alueiden erilaisia elinkeinorakenteita ja yritysten tilaa. Vain Pohjois-Karjalassa nähtiin koronavuosina teollisuuden rahoituksessa voimakasta kasvua. Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa vastaava koronavuosien teollisuuden rahoituksen voimakas kasvu ei toteutunut. Vaikka joillakin toimialoilla nähtiinkin myös investointirahoitusten kasvua, rahoituksen alhainen kysyntä viestii huolestuttavaa viestiä maakuntien pk-yritysten näkymistä, Mikko Vänttinen sanoo.
Positiivista on, että noin puolet Itä-Suomen alueella vuoden 2022 myönnetystä rahoituksesta kohdistui kansainvälistä kasvua tavoitteleville tai vientiyrityksille.
Heikko suhdannenäkymä hidastaa yrityskauppoja ja vaikeuttaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta
Helmikuussa julkaistun Pk-barometrin mukaan yleiset suhdannenäkymät ovat huonoimmat sitten finanssikriisin. Heikko suhdannäkymä hidastaa yrityskauppojen toteutumista vaikeuttaen eritoten yritysten arvostustasojen määrittelyä sekä lisää myyjän ja ostajan näkemyseroja oikeasta kauppahinnasta.
Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä koko Itä-Suomen alueella laski selvästi. Poikkeuksen teki Pohjois-Karjala, missä rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi edellisvuodesta.
- Vastavirtaan uivassa Pohjois-Karjalassa on tehty jo vuosikausia erinomaista työtä omistajanvaihdosten toteutumiseksi. Luvut kertovat onnistuneesta yhteistyöstä alueen eri sidosryhmien kesken, kehuu Vänttinen alueen toimijoita.
Toteutuneet omistajanvaihdokset lisäävät yritysten kasvun tavoittelua ja luovat uusia investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Alueemme pk-yrityksistä noin joka kolmas suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Nykyisellä kauppatahdilla tämä ei tule valitettavasti toteutumaan ja paine yrityskauppojen aikaansaamiseksi näiden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kasvaa, Vänttinen jatkaa.
Rahoituksen saatavuus on keskeisessä roolissa uuden kasvun toteutumiselle
Vaikka näkymät ovat heikot, tulisi kasvua tavoittelevien yritysten kyetä investoimaan tulevaisuuteen. Suomalaiset yritykset osaavat jo nyt reagoida ja varautua hyvin kriiseihin, mikä näkyy vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vähäisessä määrässä.
- Toivoa sopii, että löydettäisiin jarrun lisäksi vielä kaasupoljinkin ja kyettäisiin nykyistä nopeammin tunnistamaan uudet mahdollisuudet kasvun aikaansaamiseksi suhdannekäänteissä tai vihreän siirtymän hyödyntämisessä. Keskeistä olisikin erilaisten tilanteiden varalta laatia ja ylläpitää skenaariot yrityksen oman toiminnan ja kasvun kehittämiseksi, ja rohkeasti myös toteuttaa ennalta laadittuja suunnitelmia toimintaympäristön muutoksissa, Vänttinen sanoo.
- Finnvera tuo tänäkin vuonna uusia ratkaisuja rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi. Helmikuussa käynnistyi suoran vientiluoton myöntäminen pienempiin vientikauppoihin ja alkukesästä markkinoille saadaan kasvuyritysten rahoitukseen kohdennetut ilmasto- ja ympäristölaina sekä digitalisaatio- ja innovaatiolaina, joiden uskomme helpottavan merkittävästi yritysten investointirahoituksen saatavuutta ja alentavan rahoituskustannuksia, Vänttinen sanoo.
Lisää aiheesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Vänttinen, aluejohtaja, Finnveran Itä-Suomen alue, puh. 050 5225621, mikko.vanttinen@finnvera.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta4.4.2025 13:30:09 EEST | Tiedote
Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2024: Talouden epävarmuus jarrutti yrityskauppoja18.3.2025 09:00:05 EET | Tiedote
Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä oli alhaisimmalla tasollaan vuosiin. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2024 yhteensä 105 miljoonaa euroa. Maakunnista jyrkin pudotus oli Uudellamaalla, jossa vuosi 2024 oli omistajanvaihdoksissa poikkeuksellisen hiljainen.
Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote
Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme