Vapaaehtoisen hiilensidonnan kysyntä on hurjassa kasvussa – kaksoislaskentakysymys jarruttaa markkinoita

Compensaten Niklas Kaskealan mukaan korkealaatuisen hiilensidonnan kysyntä ylittää jo nyt kysynnän: ”Viime vuonna maailmanmarkkinoiden koko oli kaksi miljardia dollaria. Se nousee 50 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja kasvu kiihtyy seuraavat kaksikymmentä vuotta.”

”Kaksoislaskentalukko patoaa kansainvälistä kysyntää EU:ssa. Yritykset eivät voi ennen sen ratkaisemista ostaa hiilensidontaa metsänomistajilta saavuttaakseen hiilineutraaliuden. Tällä hetkellä Suomen metsissä sidottu hiili kuuluu valtiolle”, totesi Hiilensidonta ry:n puheenjohtaja Matti Toivonen: ”Onneksi monelle yritykselle on tärkeää olla mukana ilmastotyössä, vaikka sen tuloksia ei voisikaan laskea niiden omiin hiilitaseisiin.”

S-ryhmän Nina Elomaa painotti kyseessä olevan kahden eri tuotteen: ”Yritykset ovat tehneet hiilineutraaliussitoumuksia. Niiden täyttämiseksi valtion hyväksi laskettavat ilmastoteot eivät riitä. Yritysten on ostettava hiilensidontaa jostain ja tällä hetkellä se onnistuu vain EU:n ulkopuolelta. Kuluttajia taas kiinnostaisivat luotettavat kotimaiset hankkeet mahdollisimman lähellä kotia.”

Ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtosen mukaan mukautuksia kansalliseen kasvihuonkaasuinventaarioon hiilimarkkinoiden hyväksi on vaikea tehdä, jos emme saavuta yhteisesti sovittuja ilmastovelvoitteita: ”Olisikin tarpeen luoda kysyntää myös ilmastotyöhön osallistumiselle, jotta päästään 1,5 C mukaisiin ilmastotavoitteisiin.” Lehtonen ei antanut toivoa kaksoislaskentakysymyksen ratkaisuun: ”Niin kauan kun meillä on matkaa maankäyttösektorin velvoitteisiin, on hyvin vaikea nähdä, että siellä on tilaa sellaiselle, mikä voitaisiin ottaa meidän EU-velvoitteiden ulkopuolelle.”

Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä painotti ministeriöillä olevan halun kaksoislaskentakysymyksen ratkaisuun: ”Lainsäädäntö on kuitenkin pitkälti paalutettu LULUCF:n kautta vuoteen 2030. Nyt pohditaan, kuinka jatketaan siitä eteenpäin. Edessä on myös EU:n 2050-tavoitteet. Meillä on iso halu ja tarve siihen, että ilmastotekoja tehdään.”