MAAMERI-hanke lisäsi ymmärrystä Saaristomeren toipumisen edellytyksistä
Rehevöityminen uhkaa edelleen Saaristomeren terveyttä
Saaristomeren ekosysteemin terveyttä uhkaa erityisesti rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu erityisesti maataloudesta tulevasta kasviravinteiden typen ja fosforin liian suuresta kuormituksesta. Saaristomeren ravinnekuormitus ei ole laskenut toivotulla tavalla. Jokien tuoma ravinnekuormitus vaikuttaa merkittävästi voimakkaasti rehevöityneen sisäsaariston tilaan, ja siellä maalta tulevan kuormituksen vähentämisellä voidaan saavuttaa suurimmat hyödyt. Ulkosaaristossa veden virtausten muualta Itämereltä tuomat ravinteet ovat suurin rehevöitymisen lähde, ja ongelmaa pitääkin ratkoa myös kansainvälisessä yhteistyössä.
Meriekosysteemin toiminnan ymmärtäminen vaatii tutkittua tietoa
Vuosina 2020–2022 toteutettu monitieteinen MAAMERI-hanke vahvisti monipuolisesti tietopohjaa, jota hyödynnetään Saaristomeren meriympäristön hoitoa ja hallintaa koskevassa päätöksenteossa. Hanke tutki erityisesti fosforin kulkeutumista ja kiertoa elävän ja elottoman luonnon välillä rannikolta avomerelle. Tavoitteena oli tuottaa vesien- ja merenhoidossa käytettävän mallinnuksen kehittämiseen tarvittavaa tutkimustietoa ja tukea vesiensuojelutoimien, kuten kipsilevityksen, vaikutusten seurantaa. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa tietopohjaa rehevöitymisen vaikutuksista Saaristomeren ekosysteemissä. Tutkimuksia tehtiin laajasti Saaristomeren sisä-, väli- ja ulkosaaristoissa sekä erityisesti Paimionjoen suulta avomerelle ulottuvalla alueella.
”Nykyisin vesien- ja merenhoidossa päätöksenteon apuna käytetään erilaisia malleja ekosysteemin toiminnasta. Erityisen tärkeää on jatkuvasti täydentää näiden mallien lähtötietoja, kehittää mallien rakennetta ja näin lisätä niillä tehtävien arvioiden luotettavuutta”, sanoo MAAMERI-hankkeen koordinoija, johtava tutkija Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta.
MAAMERI-hanke toteutettiin ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä hankepartnereiden yhteisrahoituksella. Hankkeessa Saaristomerta tutkittiin tutkimusaluksilla, tutkimusasemilla, automaattisilla mittareilla ja kaukokartoitusmenetelmillä. Työhön osallistuivat lähes kaikki suomalaisen merentutkimuksen keskeiset toimijat. Tutkimuslaitoksista olivat mukana Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos sekä hanketta koordinoinut Suomen ympäristökeskus, yliopistoista Helsingin ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Lisäksi hankkeeseen osallistui Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Suomen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI oli keskeisessä roolissa eri tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen erikoisosaamisen ja -välineistön yhdistäjänä.
Saaristomeren sisäisestä kuormituksesta saatiin uutta tietoa
Sisäinen kuormitus, eli merenpohjaan vajonneen fosforin vapautuminen uudelleen veteen, on yksi keskeinen rehevöitymistä ylläpitävä tekijä. Hanke tuotti uutta tietoa Saaristomeren pohjan ominaisuuksista ja fosforipitoisuuksista. Suurimmat mahdollisesti pohjasta veteen vapautuvan fosforin pitoisuudet löytyvät välisaaristossa Mynälahden eteläpuolelta sekä sisäsaaristossa Kemiön ja Hankoniemen väliltä. Merkittävää uutta tietoa tuotettiin myös meriveden virtauksista rikkonaisella Saaristomerellä, syvistä merenalaisista kanjoneista tuulten ajamiin pintavirtauksiin.
Tutkimus tarkensi tietoa jokien kuljettaman hiukkasaineksen fosforipitoisuudesta ja koostumuksesta, sen laskeutumisesta pohjalle ja hajoamisesta. Suuri osa aineesta vajoaa pohjaan jo lähellä jokisuuta, mutta eloperäisen aineksen hajoaminen sedimentissä on aktiivista jokisuulta avomerelle asti. Eloperäisen aineksen hajotus tuottaa myös ilmastoaktiivisia kaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia (CO2, CH4 ja N2O). Ilmastoaktiivisten kaasujen pitoisuudet olivat korkeimmillaan jokisuulla noin 80-kertaisia verrattuna uloimpaan avomeripisteeseen. Jokikuormitus muokkaa Paimionlahdella sekä kasvi-, levä- että eläinlajistoa.
Saaristomeren tilan arviointia varten tuotettiin uusia satelliittihavaintoihin perustuvia kartta-aineistoja. Uudet veden sameudesta, fosforipitoisuudesta, levämäärästä ja lämpötilasta kertovat päivittyvät aineistot tulevat avoimesti saataville Suomen ympäristökeskuksen TARKKA-palveluun, ja niitä voi vapaasti hyödyntää yksityisiin, paikallisiin tai alueellisiin tarpeisiin.
Meriekosysteemejä koskevan tutkitun tiedon tarve kasvaa
Meren ekosysteemien toiminnan kannalta rannikon elinympäristöt ovat keskeisiä. Ilmastonmuutos, rehevöityminen ja muut ihmisen aiheuttamat riskit uhkaavat heikentää niiden tilaa. Samaan aikaan kiinnostus merialueiden taloudelliseen hyödyntämiseen on kovassa kasvussa.
”Rehevöityminen, ilmastonmuutos, luontokato ja ihmistoimien riskien hallinta kietoutuvat rannikkoekosysteemeissä yhteen tavalla, jonka ymmärtäminen edellyttää vankkaa ja monipuolista merentutkimusta myös Suomessa. Meriluonnon suojelu vaatii ymmärrystä siitä, miten rannikon elinympäristöt muuttuvat ajan myötä ja miten vastustuskykyisiä ne ovat äkillisiä ympäristön muutoksia vastaan”, sanoo Hermanni Kaartokallio.
MAAMERI tuki peltojen kipsikäsittelyn vaikutusten seurantaa
Vesien- ja merensuojelun suunnittelu ja toteuttaminen vaatii kohdennettua tutkimustietoa ja pitkäjänteistä seurantaa. MAAMERI-hanke tuotti uutta tietoa myös ympäristöministeriön käynnistämän KIPSI-hankkeen vaikutusten seurantaan. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvassa KIPSI-hankkeessa maatalousmaasta huuhtoutuvaa fosforinkuormitusta vähennetään peltojen kipsikäsittelyllä.
”Tutkimusaikana laaja kipsikäsittely Saaristomeren valuma-alueella oli vasta alkamassa, joten sen vaikutukset maatalouden päästöihin eivät vielä näkyneet tuloksissa. Tuotimme kuitenkin merkittävää uutta tietoa, jonka avulla kipsikäsittelyn ja muiden innovatiivisten vesiensuojelutoimien vaikutuksia voidaan jatkossa seurata paremmin. Suojelutoimien vaikutusten seurantaan saatiin myös uusia koko Saaristomeren mittakaavassa vaikuttavia työkaluja ja tutkimusaineistoja”, kertoo Hermanni Kaartokallio.
Meriekosysteemin toiminnan ymmärtämisen ja muutosten ennustamisen vaatiman mittaus- ja tutkimustiedon hankkiminen vaatii edistynyttä tieteellistä osaamista ja laajaa toimijoiden yhteistyötä. Saaristomeren ongelmien ratkaiseminen vaatii edelleen pitkäaikaista sitoutumista paitsi vesiensuojelutoimiin, myös jatkuvaan tiedon tuotantoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen koordinaattori, johtava tutkija Hermanni Kaartokallio, Suomen ympäristökeskus, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 247 (tavoitettavissa 16.3.2023 parhaiten klo 12–13 ja 15–17)
Jokikuormituksen vaikutukset eliöstöön: Yliopistotutkija Sonja Salovius-Lauren, Åbo Akademi s-posti: etunimi.sukunimi@abo.fi p. 046 9216 458 (tavoitettavissa 16.3.2023 parhaiten klo 12–13 ja 15–17)
Saaristomeren pitkäaikaismuutokset: Apulaisprofessori Jari Hänninen, Turun yliopisto, s-posti: etunimi.sukunimi@utu.fi, p. 050 4017 838
Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos: Professori Alf Norkko, Helsingin yliopisto, s-posti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi, p. 050 5686 766
Merenpohjan ominaisuudet: Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus, s-posti: etunimi.sukunimi@gtk.fi, p. 0400 624 939 (tavoitettavissa 16.3.2023 parhaiten klo 14–17)
Meriveden virtaukset: Yksikönpäällikkö Laura Tuomi, Ilmatieteen laitos, s-posti: etunimi.sukunimi@fmi.fi, p. 0295 396 404
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme