TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla
Vertaisoppiminen, kehityskeskustelut ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla. Samoissa organisaatioissa työskentelevät työntekijät jakavat näkemyksen: oppiminen nykyistä työtä tekemällä, oppiminen työkavereilta, osallistuminen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä oppiminen uusien vastuiden ja tehtävien kautta nähdään merkittävimpinä keinoina kehittää omaa osaamista.
”Asiantuntijatehtävien määrän kasvu ja tietovaltaisempi työ ovat johtaneet siihen, että työntekijältä vaaditaan yhä useammin luovaa ongelmanratkaisua, kykyä kohdata uusia tilanteita ja taitoa ohjata omaa työtä. Työssä tapahtuvan jatkuvan oppimisen merkitys on kasvanut, ja työympäristöä tulisikin ajatella oppimisympäristönä”, sanoo TYÖ2030 -ohjelman toteuttamaa MEADOW-tutkimusta johtanut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsikka Selander.
Digitaalisuuden omaksuneilla organisaatioilla laajin ymmärrys osaamisen kehittämisestä
Organisaatiot, jotka ovat omaksuneet digitaalisuuden osaksi työn toimintaympäristöä, sekä organisaatiot, joissa kehitetään aktiivisesti uusia tuotteita ja palveluita, ovat tunnistaneet henkilöstön osaamisen kehitystarpeet laajimmin.
”Organisaatioissa, jotka ovat digitaalisuuden suunnannäyttäjiä, on kattava kirjo erilaisia keinoja käytössä: niissä tehdään aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, toimitaan työpaikan ulkopuolisissa verkostoissa, osallistetaan henkilöstöä kehitystyöhön ja ostetaan markkinaehtoista koulutusta”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprosessori Tuomo Alasoini.
Digitalisaation omaksuneiden organisaatioiden johto kokee muita useammin, että organisaatiossa ollaan perillä sekä organisaation että henkilöstön osaamistarpeista, niistä käydään yhteistä keskustelua ja osaamisen kehittämiselle luodaan edellytyksiä.
Koulutusaste vaikuttaa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
Korkeasti koulutetut saavat enemmän koulutusta ja myös oppivat työtä tekemällä useammin kuin toisen asteen koulutuksen tai perusasteen koulutuksen varassa työelämään tulleet.
"Korkea pohjakoulutus vie usein työtehtäviin, joissa jo itse työn tekeminen on jatkuvaa oppimista. Toisen asteen koulutuksen saaneilla kiire haittaa useammin oman osaamisen kehittämistä”, kiteyttää Selander.
Tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijävastaajista noin joka kuudes ei ollut saanut lainkaan koulutusta, perehdytystä tai opiskellut omaehtoisesti edellisen vuoden aikana. Korkeakoulutetut olivat saaneet kaikenlaista koulutusta paljon useammin kuin toisen asteen suorittaneet työntekijät.
Lisätiedot
- Maija Lyly-Yrjänäinen
Johtava asiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
maija.lyly-yrjanainen@gov.fi
029 504 7297 - Kirsikka Selander
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
kirsikka.selander@ttl.fi
030 474 3065
Tutustu H3
- Lataa MEADOW-tutkimusraportti kokonaisuudessaan täältä: Jatkuva oppiminen työorganisaatiossa : Mitkä keinot ovat tärkeitä ja miten oppiminen toteutuu? MEADOW-julkaisu. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma. (julkari.fi)
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. MEADOW-kysely toteutettiin vuonna 2022 kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa toteutettiin työnantajakysely, joka kohdennettiin Suomessa yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin ja julkisyhteisöihin. Keväällä 2022 toteutettiin työntekijäkysely, joka kohdennettiin aiemmassa vaiheessa vastanneiden organisaatioiden työntekijöille. Kysely toteutettiin pääosin verkkokyselynä ja sen toteutuksesta vastasi Tilastokeskus. Kyselyssä selvitettiin muun muassa työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä etätyöstä, oppimisesta ja työn kehittämisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34) ja 1816 näissä organisaatioissa työskentelevää työntekijää (vastausprosentti 26).
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Nuoret toivovat inhimillistä ja joustavaa työelämää20.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, jotka on koottu Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaa.
Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati
Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.
Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami
Keskustellaanko teillä johtajuudesta? Näillä vinkeillä eteenpäin!15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030-ohjelma on yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamareiden kanssa koonnut yhteen tutkimustuloksia johtajuudesta sekä ajatuksia ja näkökulmia Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun voittajilta ja finalisteilta. Lopputuloksena syntyi työkalu niille työelämän toimijoille, jotka haluavat olla askeleen edellä polulla kohti huomisen johtajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme