Osaajapula pahenee entisestään – Suomen osaajapula on osa globaalia trendiä

• Pahiten osaajapula jyllää Itä-Suomessa (85 %), sitten Etelä-Suomessa (83 %) ja seuraavaksi Länsi-Suomessa (79 %) ja Pohjois-Suomessa (75 %).

• Aloista kuljetus- ja logistiikka (92 %), viestintäpalvelut (91 %), teollisuus (84 %) sekä terveydenhoito ja biotieteet (80 %) kärsivät osaajapulasta pahiten.

• TOP 5 tehtäväalueet, joiden osaajista on pulaa: IT ja data, tekniikan ala, asiakaspalvelu, markkinointi- ja myynti, kestävä kehitys ja ympäristö.

• TOP 5 pehmeää työelämätaitoa, joista on puutetta: resilienssi ja stressinsietokyky (27 %), luovuus (25 %), aloitekyky (24 %), johtaminen ja vaikuttamistaidot (23 %), vastuuntunto ja luotettavuus (23 %).

• Tiedotteen liitteenä on infograafi, josta Suomen tulokset näkyvät kokonaisuutena.

Osaajapulan taustalla on työn murros, joka on laaja ja monitahoinen ilmiö. Työn murros muuttaa ammattirakenteita, osaamisvaatimuksia ja työympäristöjä sekä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, vaadittavan osaamisen tasoon ja kohdentumiseen korostaen entisestään jatkuvaa oppimista. Koronapandemia kiihdytti muutosta entisestään.

”Osaajapula on suurin uhka suomalaisten yritysten menestymiselle. Ongelma on tiedostettu jo pitkään, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Tarvitaan vahvempia toimia, joissa avaintekijöinä ovat kohdennetut, kysyntää vastaavat täydennys- ja uudelleenkoulutusratkaisut, työnteon houkuttelevuuteen ja kannattavuuteen liittyvien kannustinloukkujen poistaminen sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Lisäksi työhyvinvoinnin ja resilienssin kehittämisellä on tärkeä rooli työviihtyvyyden lisäämisessä ja työperäisen uupumisen ja mielenterveyden haasteiden vähentämisessä”, kommentoi ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariola osaajapulatutkimuksen tuloksia.

MapowerGroupin vuosittaiseen Talent Shortage -tutkimukseen osallistui globaalisti 39 000 ja Suomesta 510 työnantajaa. Tutkimuksessa työnantajia pyydetään arvioimaan haasteita täyttää avoinna olevia tehtäviä, vaikeimmin täytettäviä tehtäväkokonaisuuksia sekä puutteita hakijoiden osaamisessa. Se kartoittaa työnantajat, jotka ilmoittavat vaikeuksistaan täyttää avoinna olevia tehtäviä sekä millaiset tehtäväkokonaisuudet ovat vaikeimmin täytettäviä ja millaisia puutteita hakijoiden osaamisesta löytyy. Tutkimus antaa myös tietoa työnantajien näkemyksistä siitä, miten tiettyjen alojen osaajapulaan vastataan.