Hirvikanta pääosin tavoitetasolla Pohjois-Hämeessä

Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto kuuli alueellisia sidosryhmiä hirvieläin- ja suurpetoasioissa. Edustettuina olivat mm. maa- ja metsätalouden, liikenteen, metsästyksen sekä luonnonsuojelun viranomaiset ja etujärjestöt.

Pohjois-Hämeessä tavoitteena on hirvikannan pitäminen metsästyksen jälkeen keskimäärin hieman alle kolmen yksilön tiheydessä tuhatta hehtaaria kohden. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan tavoite toteutuu kolmella neljästä hirvitalousalueesta. Lounaisella Pirkanmaalla hirvitiheys laski hieman alle tavoitetiheyden.

- Hirvikannan leikkaamistarvetta ei nykytiheyksillä enää ole, vaan tavoitteena on vakauttaa kanta tavoitetasolle kaikilla hirvitalousalueilla, toteaa alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Antti Uotila.

Valkohäntäpeurakannassa paikallinen vaihtelu on voimakasta ja peurakanta painottuu selvästi Pirkanmaan lounaisosiin. Asetetut tavoitteet on mukautettu kannan tilanne huomioon ottaen. Tiheän valkohäntäpeurakannan alueella kantaa on pienennetty voimakkaalla metsästyksellä, mutta korkeimpia peuratiheyksiä on tavoitteena pienentää edelleen. Harvemman kannan alueella on tavoitteena säilyttää peuratiheydet jotakuinkin nykyisellään.

Hirvieläimet ovat Pohjois-Hämeen tärkeimpiä riistaeläimiä, joiden metsästykseen osallistuu alueella vuosittain noin 6000 metsästäjää. Hirvieläinten metsästyksellä on huomattava saalis- ja virkistysarvo.

Sidosryhmien keskuudessa hirvieläintavoitteiden toteutuminen ja hirvieläinkolareiden sekä maa- ja metsätalousvahinkojen vähentyminen nähtiin positiivisena.

– Hirvieläinkantojen säätely on tärkeää maa- ja metsätaloudenkin näkökulmasta. Hirvikantatavoitteiden toteutuminen on positiivinen asia, josta metsästäjät ansaitsevat kiitoksen, toteaa kenttäpäällikkö Mikko Kriikku MTK -metsänomistajista.

Nykyiset hirvieläintavoitteet ovat voimassa vielä tulevan syksyn metsästyksessä ja seuraavan kerran alueellinen riistaneuvosto kuulee sidosryhmiä ja päättää kantatavoitteista keväällä 2024.