Jyväskylän yliopisto

Sykevyö voi viedä liikkumisesta ilon – juoksuharrastajat jättävät teknologiat kotiin useasta syystä

Jaa
Juoksijoilla on monia syitä olla käyttämättä digitaalisia teknologioita, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Ympäristövaikutukset ovat niistä yksi.
Monet juoksuharrastajat luopuvat esimerkiksi sykemittareiden käytöstä, kun ovat oppineet tunnistamaan omat sykealueensa. Kuvituskuva / Mostphotos.
Monet juoksuharrastajat luopuvat esimerkiksi sykemittareiden käytöstä, kun ovat oppineet tunnistamaan omat sykealueensa. Kuvituskuva / Mostphotos.

Tuoreessa tutkimuksessaan Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala ja tutkijatohtori Lauri Palsa kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta selvittivät juoksuharrastajien syitä olla käyttämättä digitaalisia teknologioita.

“Teknologian käyttämisestä on tullut oletusarvo käytännössä kaikilla elämänalueilla, eikä liikunta ole tässä poikkeus. Tässä tutkimuksessa halusimme kuulla ja ymmärtää heitä, jotka ovat valinneet toisin”, Mertala ja Palsa summaavat.

Yksi päätuloksista oli, etteivät teknologian käyttö ja käyttämättömyys juoksuharrastuksessa olleet mustavalkoisia asioita. Monet vastaajista olivat käyttäneet aiemmin sykemittareita, mutta luopuneet niistä opittuaan tunnistamaan sykealueensa kehollisen tuntemuksen perusteella. Lisäksi juoksijat kertoivat taltioivansa lenkkinsä älypuhelimella, vaikka mielsivätkin itsensä teknologian ei-käyttäjäksi. Mertalan ja Palsan mukaan tämä kertoo ainakin osin siitä, kuinka luonnollistunut teknologia älypuhelin on.

”Puhelin on mukana lähes kaikissa arjen tilanteissa, eikä sen hyödyntämistä tunnisteta liikuntateknologian käyttämiseksi. Sen sijaan erillisen liikuntateknologian käyttäminen tarkoittaa uuden teknologisen elementin lisäämistä elämänpiiriin,” Palsa toteaa.

Teknologia tekee urheilusta suorittamista

Osa juoksijoista koki, että mittareiden käyttäminen muuttaa liikkumista ei-toivotulla tavalla.

Monelle vastaajalle juoksu oli “pään nollaamista työn jälkeen, hapen saantia, luonnon ja auringon ihailua”, jota mittarin käyttäminen häiritsisi. Kevään merkkien havainnoinnin sijaan kello ranteessaan juokseva liikkuja ”tuijottelee koko ajan sykettä”, kuten yksi vastaajista asian ilmaisi.

Mertala ja Palsa luonnehtivat tätä esimerkkinä niin kutsutusta urheilun jälkeisestä liikuntakulttuurista, jossa liikunnasta haetaan fyysisen suorituskyvyn optimoinnin sijaan miellyttäviä kokemuksia vastapainoksi suorittamiskeskeiselle työarjelle.

Yksi ajankohtainen teema oli teknologian käyttämättä jättämisen perustelu ympäristövaikutusten näkökulmasta. Osa juoksijoista koki, että tuotteiden valmistaminen kuormittaa ympäristöä liikaa, eikä kierrättämisellä kyetä kompensoimaan valmistuksesta koituvia haittoja. Teknologioiden käyttö sekä palvelujen ylläpito vaativat myös jatkuvasti energiaa.

Teknologia tuo uhkia ja mahdollisuuksia liikuntakasvatukseen

Mertalan ja Palsan mukaan tutkimuksen tulokset antavat ajattelun aihetta myös koulutuksen ja kasvatuksen kentille. Syke- ja aktiivisuusmittareiden sekä liikkumista seuraavien mobiilisovellusten käyttäminen on yleistynyt liikuntakasvatuksessa.

”Mittareilla ja sovelluksilla voidaan motivoida oppilaita, sekä havainnollistaa liikkumisen fysiologisia seurauksia, kuten sykkeen kohoamista rasituksen myötä. Samalla on kuitenkin aiheellista pohtia, millaisia liikkumiskäsityksiä laitteiden toimintalogiikkaan on koodattu ja miten ne suhteutuvat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin ja linjauksiin. Siis esimerkiksi siihen, ettei fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa käytetä arvioinnin perusteena – mittarista kun tulee kovin helposti tavoite”, tutkijat huomauttavat.

Tutkimusartikkeli

Mertala, P. & Palsa, L. (2023). Juoksijoiden perusteita digitaalisten liikuntateknologioiden käyttämättä jättämiselle. Liikunta & Tiede 60 (2), 75–82.

Lisätietoja

Pekka Mertala, pekka.o.mertala@jyu.fi, puh. 050 467 0082
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto

Avainsanat

Kuvat

Monet juoksuharrastajat luopuvat esimerkiksi sykemittareiden käytöstä, kun ovat oppineet tunnistamaan omat sykealueensa. Kuvituskuva / Mostphotos.
Monet juoksuharrastajat luopuvat esimerkiksi sykemittareiden käytöstä, kun ovat oppineet tunnistamaan omat sykealueensa. Kuvituskuva / Mostphotos.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.

Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye