Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Riikka Puhakalle ja Ville Vuoriselle
Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta nuorta tutkijaa. Vuoden 2022 akatemiapalkinnot myönnetään akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella työskentelevälle Riikka Puhakalle merkittävästä ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä Aalto-yliopiston energiatekniikan professorina työskentelevälle Ville Vuoriselle laskennallisen virtausdynamiikan menetelmien soveltamisesta aerosolileviämisen tutkimiseen COVID-19 taudin yhteydessä.
Molemmat palkituista ovat osoittaneet kykynsä laadukkaan ja vaikuttavan tutkimuksen tekemiseen. Puhakan ja Vuorisen tutkimusaiheet sekä tutkimustulokset ovat myös saaneet laajasti kansainvälistä mediahuomiota muun muassa The Guardianissa, BBC:llä ja CNN:llä.
Myönteiset luontokokemukset lisäävät hyvinvointia ja halua pitää huolta ympäristöstä
Riikka Puhakka on tutkimuksessaan tarkastellut poikkeuksellisen laaja-alaisesti ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, erityisesti luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta. Hän on tehnyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilla. Puhakka on onnistunut yhteiskunnallisesti vaikuttavissa tutkimusaiheissaan tuomaan erinomaisesti esille elinympäristön yhteyttä ihmisen terveyteen.
”Eri tieteenalojen lähestymistapojen ja menetelmien yhdistäminen uutta luovalla tavalla on mielestäni tieteellistä rohkeutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta lopputuloksena voi syntyä merkittäviä tutkimustuloksia, joita ei olisi mahdollista saavuttaa vain yhteen tieteenalaan tukeutuen. Itseäni motivoivat erityisesti laadulliset tutkimusmenetelmät ja -aineistot, joissa kuullaan nuorten omaa ääntä siitä, mitä luonto heille merkitsee ja miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa”, Puhakka kertoo.
Puhakan mukaan lapsuutta ja nuoruutta voidaan pitää erityisen tärkeinä ikävaiheina luonnossa liikkumisen ja luontoyhteyden muodostumisen kannalta. Samalla lasten ja nuorten yhteys luontoon sekä vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ovat keskeisiä kysymyksiä koko globaalin kestävyyskriisin ja planeettamme tulevaisuuden näkökulmasta.
”On hyvin tärkeää pohtia, miten erilaisia perheitä voitaisiin tukea ja rohkaista liikkumaan luonnossa ja kuinka taattaisiin nuorille tasavertaiset luontokokemukset ja luonnosta saatavat hyvinvointihyödyt. Lisäksi on keskeistä, että yhteiskunnan päättäjät, eri alojen ammattilaiset ja kaikki kansalaiset saavat helposti tietoa ympäristön ja ihmisten välisiä yhteyksiä koskevista tuoreimmista tutkimustuloksista.”
Tutkimuksissaan Puhakka on huomioinut, että puhe nuorten luonnosta vieraantumisesta koskee vain pientä osaa nuoria. Valtaosalle nuorista luonto on tärkeä osa arkielämää.
”Koronapandemian aikana erityisesti nuorten luonnossa liikkuminen lisääntyi ja nuoret löysivät uusia ulkoiluharrastuksia. Tämä osoittaa, että luonnon virkistyskäyttöön on potentiaalia. Tosin luontoa voitaisiin hyödyntää vielä paljon laajemminkin nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.”
Puhakka toimii akatemiatutkijana bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Lahden yksikössä. Hän väitteli Joensuun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen jälkeen Puhakka teki kolme vuotta postdoc -tutkimusta Oulun yliopistossa ja sen jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto myönsi Puhakalle ympäristötieteiden dosentin arvon. Parhaillaan Puhakka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä NATUREWELL-hanketta (2019–2024), jossa tutkitaan suomalaisnuorten ulkoiluharrastusten vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
Perustutkimusta tarvitaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen
Ville Vuorinen toteuttaa tutkimusryhmänsä kanssa 3D-virtaussimulointeja supertietokoneilla. Tällä tavoin on mahdollista saada tarkkaa tietoa esimerkiksi tuulivoimalan ympäristön ilmavirtauksista tai vedyn palamiskonsepteista ja liekeistä. Energiatehokkuus ja päästöttömyys ovat Vuorisen tutkimuksen ytimessä.
Koronapandemian aikana Vuorinen hyödynsi virtaussimulointeja virusten leviämisen ymmärtämiseen hengitysilmassa sisäilmavirtausten mukana. Yhteiskunnallisesta tarpeesta syntyi tieteellisesti luova ja monitieteellinen tutkimusprojekti aerosolileviämisen merkityksestä COVID-19 taudissa. Tutkimuksen tulokset vaikuttivat osaltaan pandemian torjuntakeinoihin maskisuositusten päivittämisen ja ilmanvaihdon tehostamisen näkökulmista.
”Minua kiehtoo yhteys teorian ja paljain silmin nähtävän todellisuuden välillä sekä se, että voimme simuloida monia ympäristössämme esiintyviä arkipäiväisiä virtauksia varsin tarkasti. Haluan ymmärtää fysikaalisen selityksen tutkittaville asioille”, Vuorinen kertoo.
Virtaussimulointimenetelmät ovat valikoituneet Vuorisen uralle menetelmien monikäyttöisyyden johdosta. Hän johtaa virtauslaskentaan ja energian konversioon keskittyvää tutkimusryhmää. Ryhmän käyttämiä tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa laajasti yhteiskunnan erilaisissa monitieteisissä sovelluksissa, eivätkä menetelmät rajoitu ainoastaan energiatekniikkaan. Vuorisen mukaan tiedeyhteisö opettelee simuloimaan yhä haastavampia virtausilmiöitä, joissa voi olla mukana myös kemiallisia reaktioita tai virtaavan aineen olomuodon muutoksia.
”3D-virtauslaskentaa ja molekyylitason simulointia hyödyntämällä olisi mahdollista suunnitella esimerkiksi nykyistä tehokkaampia vihreän vedyn ja muiden synteettisten polttoaineiden valmistusprosesseja. Tämä edellyttää kuitenkin lopulta monitieteellistä lähestymistapaa, suurta laskentakapasiteettia sekä laskennallisen ja kokeellisen tutkimuksen vuorovaikutusta.”
Ville Vuorinen on toiminut vuodesta 2014 alkaen Aalto-yliopiston energiatekniikan alan apulaisprofessorina insinööritieteiden korkeakoulussa, ja hänet nimitettiin professoriksi vuonna 2022. Tekniikan tohtoriksi Vuorinen valmistui vuonna 2010 Aalto-yliopistosta. Vuorinen on tehnyt tutkijavierailuja Ruotsiin, Hollantiin ja Yhdysvaltoihin. Vuosina 2013–2016 hän oli Suomen Akatemian tutkijatohtori. Akatemiahankerahoitus Vuorisella on ollut vuosina 2018–2022, 2020–2021 ja 2020–2024. Lisäksi Vuorisella on Business Finlandin rahoitusta, minkä ohella hänen tutkimuksensa muita merkittäviä rahoittajia ovat olleet yritykset Andritz, Meyer sekä Wärtsilä.
Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita
Suomen Akatemia myöntää palkinnon tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkittu tutkija on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Palkinto myönnetään tutkijalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessäpäin.
Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo kaksikymmentä kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina tai kliinisinä tutkijoina tai akatemiahankkeen vastuullisina johtajina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos ”Hetki”.
Lisätietoja:
- Riikka Puhakka, akatemiatutkija, p. 050 319 9363, riikka.puhakka (at) helsinki.fi, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma: Lahden yliopistokampus
- Ville Vuorinen, energiatekniikan professori, 050 361 1471, ville.vuorinen (at) aalto.fi, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto
- Professori Johanna Myllyharju, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Akatemia, p. 029 448 5740, johanna.myllyharju (at) oulu.fi
Tänä vuonna akatemiapalkinnot jaetaan 15.6.2023 järjestettävän Tiedefoorumin yhteydessä. Samassa tilaisuudessa jaetaan myös joka toinen vuosi myönnettävä Suomen tiedepalkinto. Lisätietoja Tiedefoorumin ohjelmasta: Tiedefoorumi – Puhe on tieteestä
Aineisto:
- palkittavien henkilökuvat ovat saatavilla Suomen Akatemian aineistopankissa: Riikka Puhakka ja Ville Vuorinen
- esittelyvideot palkittavista ovat nähtävillä Suomen Akatemian YouTube-kanavalla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautioviestintäasiantuntija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Nivån på forskning i Finland oförändrad i internationell jämförelse11.11.2024 10:56:23 EET | Pressmeddelande
Det vetenskapliga genomslaget av den forskning som finansierats av Finlands Akademi ligger över genomsnittet för finländsk vetenskap överlag. Forskningspersonalen blir allt mer internationell: en betydande del av forskningen vid de finländska universiteten utförs av personer med utländsk bakgrund. Företagen är den viktigaste finansieringskällan för forskning och utveckling i Finland. Dessa uppgifter framgår av Finlands Akademis senaste statistik om vetenskapens tillstånd i Finland.
Suomen tieteen taso säilynyt kansainvälisessä vertailussa ennallaan11.11.2024 10:56:23 EET | Tiedote
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on korkeampi kuin Suomen tieteen keskimäärin. Tutkimushenkilöstö on entistä kansainvälisempää: ulkomaalaistaustainen henkilöstö tekee merkittävän osan Suomen yliopistojen tutkimustyöstä. Yritykset ovat keskeisin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja Suomessa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian uudesta Tieteen tila -aineistosta.
Standard of scientific research in Finland remains unchanged in international comparison11.11.2024 10:56:23 EET | Press release
The scientific impact of research funded by the Research Council of Finland (RCF) is higher than the impact of Finnish science on average. Finland’s research personnel is increasingly international: a significant proportion of research at Finnish universities is carried out by staff with a foreign background. Businesses are the main source of funding for R&D in Finland. These are the main conclusions of the latest RCF data on the State of Scientific Research in Finland.
Suomen Akatemia uudistaa organisaatiotaan27.8.2024 09:35:46 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian hallintoviraston organisaatio uudistetaan. Uudistuksella ajanmukaistetaan, yksinkertaistetaan ja selkeytetään viraston rakennetta ja johtamisjärjestelmää. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.9.2024.
Tumour genetics researcher Lauri A. Aaltonen wins Anders Jahre Award15.8.2024 11:02:40 EEST | Press release
Professor Lauri A. Aaltonen is the winner of the 2024 Anders Jahre Award for Medical Research. The Anders Jahre Award is a prestigious Nordic medical prize awarded by the Faculty of Medicine at the University of Oslo. This year, the Award, worth NOK 1 million, will be shared between two researchers. The other winner is Professor Thomas Helleday from Karolinska Institutet. Professor Aaltonen and Professor Helleday share the Award for their discoveries of mechanisms that contribute to cancer development in humans.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme