Tutkijat kertovat läpimurrosta: kaupunkialueiden laajenemisen takia menetettyjä metsän hiilivarastoja voidaan säilyttää puurakentamisella
Kaupungistuminen kiihdyttää metsäkatoa paitsi Suomessa, myös eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi Uudellamaalla metsää arvioidaan häviävän joka vuosi noin tuhat hehtaaria, ja suurin osa metsäkadosta aiheutuu juuri rakentamisen takia. Uudellamaalla kaupunkirakenteen ennakoidaan lisäksi laajenevan merkittävästi vuoteen 2050 mennessä: täysin uusille asuinalueille ennustetaan yli 14:ää miljoonaa uutta asuinneliötä. Se vastaa noin 190 000:ta uutta asukasta.
Asuinalueiden laajeneminen on etenkin hiilinielujen säilyttämisen kannalta suuri ongelma, sillä nykyinen rakennustapa hävittää alueelliset hiilivarastot. Aalto-yliopiston tutkijat ovatkin nyt kehittäneet uuden ”kaavoituksen hiilikerroin” -menetelmän, jolla puurakentamiselle pystytään osoittamaan vähimmäisvaatimukset, jotta menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä rakennettavalla alueella. Tutkimus aiheesta on äskettäin julkaistu arvostetussa Environmental Research Letters -julkaisussa.
Tutkijoiden kehittämässä menetelmässä yhdistyvät kaupunkisuunnittelu, muutokset maankäytössä sekä puurakentaminen.
”Menetelmässä arvioidaan kaavoitettujen metsäalueiden hiilivarastojen raja-arvot. Raja-arvoja tarkastelemalla taas voidaan laskea se puurakentamisen määrä, jolla voidaan säilyttää rakentamisen seurauksena menetetty hiilivarasto”, kertoo tutkimuksen päätekijä, väitöskirjatutkija Ilmari Talvitie Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksen laskemista selviää, että uusien asuinalueiden rakennuskanta voi varastoida hiiltä 128 000–733 000 tonnin välillä. Alhainen lukema kertoo, ettei nykyinen rakennustapa sido hiiltä riittävästi. Sen sijaan oikeanlaista puurakentamista hyödyntämällä sekä puurakentamisen markkinaosuuden riittävällä lisäämisellä on mahdollista kasvattaa rakennuskannan hiilivarastoja niin paljon, että se voi jopa ylittää varsinaisten metsäalueiden hiilivarastopotentiaalin.
Uudella menetelmällä osoitettiin, että jopa 70 prosenttia tulevaisuuden rakentamisesta voitaisiin toteuttaa niin, että alueellinen hiilivarasto säilyy kaavoitetulla alueella. Tämän saavuttamiseksi sekä pientalo- että kerrostalorakentamisessa tulisi esimerkiksi suosia sellaista puurakentamisteknologiaa, jossa rakennusmateriaaleihin on sitoutunut merkittävä määrä hiiltä, kuten esimerkiksi hirttä tai monikerroslevyä eli CLT:tä.
Tutkimuksen mukaan nykyisillä rakennuskäytännöillä vain niillä pientaloalueilla, joilla rakennettua alaa on riittävästi suhteessa maapinta-alaan, voidaan saavuttaa metsitetyn alueen puustoa vastaava hiilivarastolukema.
Tutkimuksen aineistossa kerrostalorakentaminen vastaa kuitenkin 66 prosenttia tulevaisuuden kaikesta asuinrakentamisesta. Kerrostaloalueilla alueellista hiilivarastoa ei pystytä pitämään yllä nykyisillä rakennustavoilla, vaan menetelmä osoittaa, että uusille alueille ennustetulla keskimääräisellä tiiveydellä puurakentamisen osuus tulisi olla vähintään 30 prosenttia, jotta hiilivarasto saadaan ylläpidettyä.
Tutkijat muistuttavat, että lisääntynyt puun käyttö rakennusmateriaalina on täysin riippuvaista kestävästä metsänhoidosta. Tarkoituksena ei myöskään ole kannustaa kaupunkeja laajenemiseen uusille alueille, vaan tarjota suunnittelijoille uusia keinoja ottaa hiilitasapaino huomioon silloin, kun uusien alueiden kaavoittamiselle ei nähdä muuta vaihtoehtoa.
”Alueellisen hiilivaraston säilyttämistä olisi mietittävä, kun kaavoitetaan uusille alueille. Aineistosta havaittiin, että kaupungistuminen laajenee tulevaisuudessa, ja etenkin Uudellamaalla se on hyvin voimakastakin vuoteen 2050 mennessä. Tämän väistämättömän kasvun kohdalla voitaisiinkin miettiä muun muassa puurakentamista hiilivarastojen säilyttämiseen”, Talvitie huomauttaa.
Menetelmää on testattu myös kansainvälisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että se on käyttökelpoinen ainakin Euroopassa, Aasiassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa. Ihan kaikille alueille menetelmä ei kuitenkaan sovellu, sillä puurakentamista voidaan hyödyntää hiilivarastojen kasvattamisessa vain niillä seuduilla, joilla metsänhoidossa noudatetaan kestäviä menetelmiä.
”Puun käytön lisääminen rakentamisessa vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta päästään hiilinielujen kannalta kestäviin tuloksiin”, Talvitie muistuttaa.
Linkki tutkimukseen Environmental Research Letters -lehdessä: https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/acc677
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmari Talvitie
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
ilmari.talvitie@aalto.fi
p. 040 717 9647
Seppo Junnila
Professori, Aalto-yliopisto
seppo.junnila@aalto.fi
p. 050 511 5816
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston akateemiset tulokset ja kansainvälinen arvostus pysyivät vahvoina vuonna 20244.4.2025 14:10:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2025 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Aalto-yliopisto sijoittui vuonna 2024 erinomaisesti kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Kansainvälinen QS World University Rankings sijoitti Aalto-yliopiston Suomen ykköseksi ja sijalle 113 maailmanlaajuisesti. Taide ja muotoilu sijoittui hienosti maailmassa kahdeksannelle sijalle. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 21. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Aalto-yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Keväällä 2024 myös saatettiin päätökseen yliopiston strategian arviointi ja päivitys. Tutkimustoiminta pysyi korkealla tasolla. Kansainvälisten vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi 2 384:ään (2 210 edellisvuonna). Eniten viittauksia saavia ja korkean vaikuttavuuden top 10 % -julkaisuja näistä oli 1
ADHD-oireet esiin virtuaalitodellisuuspelin avulla - tutkijat havaitsivat selkeitä eroja lasten aivoverkostoissa24.3.2025 10:24:23 EET | Tiedote
Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.
Pysäyttävä tutkimustulos: Maailman maaseutualueilla asuu paljon luultua enemmän ihmisiä18.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.
EMBARGO: “Significant proportion” of world’s rural population missing from global estimates, says study18.3.2025 12:00:00 EET | Press release
Global population datasets, crucial for decision-making by governments and institutions, may underestimate rural populations by as much as 53% to 84%, reveals an Aalto University study.
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä10.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme